Ruotsin eläkejärjestelmä lyhyesti

Kattavampi kuvaus Ruotsin eläkejärjestelmästä: Ruotsin eläkejärjestelmä 2009 (pdf, 169 kt)

Yleistä 

Uusi asteittain voimaan tuleva lakisääteinen eläkejärjestelmä muodostuu tuloperusteisesta työeläkkeestä ja sitä täydentävästä vähimmäisturvan takaavasta takuueläkkeestä. Takuueläke kattaa kaikki maassa asuvat. Tuloperusteinen eläke kattaa kaikki palkansaajat ja yrittäjät.

Lisäksi kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat pakolliset lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Lisäeläkejärjestelmät kattavat nykyään noin 90 % palkansaajista

Eläkeikä

Takuueläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
Työeläkkeelle voi siirtyä 61 vuoden iästä alkaen haluamanaan ajankohtana.

Etuudet ja eläkkeen määräytyminen

Vanhuuseläke

Ruotsin takuueläke (garantipension), joka on asumisperusteinen perusturva, karttuu 40 vuodessa täyteen määrään. Takuueläke edellyttää vähintään 3 vuoden asumisaikaa Ruotsissa, joista 2 vuotta voi kuitenkin olla myös muun EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kausia. Takuueläke on työeläkevähenteinen ja maksetaan niille, joilla on vähän tai ei ollenkaan työeläkettä (=tuloperusteista eläkettä).

Oikeus tuloperusteiseen vanhuuseläkkeeseen (työeläke) määräytyy maksettujen eläkemaksujen mukaan koko työuran ajalta (maksuperusteinen järjestelmä). Eläkemaksu on 18,5 % eläkkeen perusteena olevista tuloista: 16 prosenttiyksikköä maksusta kartuttaa ansaintaeläkettä ja 2,5 prosenttiyksikköä rahastoeläkettä.

Eläkkeeseen oikeuttavia ansioita ovat työansioiden lisäksi myös veronalaiset etuudet kuten ansioperusteiset sairaus-, vanhempain- ja työttömyyspäivärahat ja tuloperusteinen työkyvyttömyyseläke. Myös pienen lapsen hoito, opiskelu ja asepalvelu kartuttavat eläkettä. Ennen vuotta 1954 syntyneiden henkilöiden kohdalla, eläke määräytyy osittain lisäeläkkeenä (tilläggspension) ja osittain uuden ansainta- ja rahastoeläkejärjestelmän mukaan. Lisäeläke lasketaan vanhan vanhuuseläkelain säännöin. Ruotsin vanhuuseläke voidaan myöntää täytenä, ¾, ½, tai ¼-eläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläke

Sairausvakuutuksesta myönnettävä sairaus- ja aktivointikorvaus (sjuk –och aktivitetsersättning) voidaan myöntää täytenä, ¾, 1/2 tai ¼ eläkkeenä. Aktivointikorvausta voidaan maksaa 19–29 ja sairauskorvausta 30-64-vuotiaalle hakijalle, jonka työkyky on sairauden johdosta alentunut vähintään ¼-osalla suhteessa kaikkiin työmarkkinoilla oleviin töihin. Aktivointikorvaus on aina määräaikainen etuus. Sairauskorvausta voidaan maksaa vain, jos työkyvyn alenema on pysyvä ja kaikki työhön paluun mahdollisuudet on tutkittu.

Ansioperusteisen sairaus- ja aktivointikorvauksen myöntöehtona on, että eläkkeenhakija on ollut työn perusteella Ruotsissa vakuutettu työkyvyttömyyden alkaessa. Suomessa asuvan osalta riittää, että eläkkeenhakija on ollut Suomessa työssä tai saanut ansioperusteista sairaus- tai työttömyyspäivärahaa tai työeläkettä Ruotsin vahvistamalla eläketapahtumahetkellä. Ansioperusteinen korvaus on 64 % eläketapahtumaa edeltävän tarkastelujakson kolmen parhaimman ansiovuoden keskiarvosta. Suomessa asuvan eläkkeenhakijan osalta ansiovuodet lasketaan siitä alkaen, kun hakijalta löytyy ensimmäisiä ansioita Ruotsissa.

Sairaus- ja aktivointikorvausta täydentää takuukorvaus (garantiersättning), joka määräytyy Ruotsissa asutun asumisajan perusteella. Asumisperusteisen takuuosan saaminen edellyttää 3 vuoden asumisaikaa Ruotsissa, joista 2 vuotta voi kuitenkin olla myös muun EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kausia. Ansioperusteinen työkyvyttömyyseläke vähentää takuukorvausta ja kun se ylittää vahvistetun ylärajan, ei takuukorvausta jää maksettavaksi.

Perhe-eläke

Perhe-eläke voidaan myöntää leskelle, lapsille sekä sellaiselle avopuolisolle, joka on ollut aiemmin naimisissa edunjättäjän kanssa, tai jolla on yhteisiä lapsia edunjättäjän kanssa. Lapsettomalle leskelle maksettava eläke (omställningspension) maksetaan korkeintaan 12 kk. Jos on lapsia, eläkettä voidaan aina maksaa siihen asti kunnes nuorin lapsi täyttää 12 vuotta. Jos alle 12-vuotiaita lapsia ei ole, leskelle voidaan maksaa eläkettä toiset 12 kuukautta, mutta korkeintaan siihen asti kunnes joko nuorin lapsi täyttää 18 tai leski täyttää 65 vuotta.

Naisleski, joka on oikeutettu vanhan järjestelmän mukaiseen leskeneläkkeeseen, voi saada leskeneläkettä eliniäksi. 

Rahoitus (2011)

Työnantajan vanhuuseläkevakuutusmaksu on 10,21 %, perhe-eläkemaksu 1,70 % ja sairausvakuutusmaksu 5,02 % bruttopalkasta. Lisäksi työnantajalta peritään vanhempainvakuutusmaksu 2,2 %, työtapaturmamaksua 0,68 %, työmarkkinamaksua 2,91 % ja yleistä palkkamaksua 9,23 %. Työnantajamaksut ovat yhteensä 31,42 %.

Työntekijältä peritään ainoastaan yleistä eläkemaksua, joka on 7 % ansiokaton alle jäävistä tuloista.

Ansiokatto: 8,07 kertaa tuloperusmäärä eli n. 3 600 € kuukaudessa.

Yrittäjän sosiaalivakuutusmaksut ovat yhteensä 28,97 %.

Takuueläkkeet rahoitetaan verovaroin.

Aiheesta muualla:

Oikopolut

Hallinto

  • Pensionsmyndigheten (Eläkevirasto) on vuoden 2010 alusta alkaen vastannut lakisääteisten eläkkeiden hallinnosta.Ennen vuoden 2010 hallinnonuudistusta Försäkringskassan (Vakuutuskassa) vastasi takuueläkkeiden ja ansaintaeläkkeiden hallinnosta ja myönsi eläkkeet. Rahastoeläkevakuutusta hoiti erillinen Rahastoeläkeviranomainen (Premiepensionsmyndigheten, PPM).
  • Verovirasto (skatteverket) kerää eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut

Aiheesta muualla 

16.01.2012