Eläketasojen kansainvälinen vertailu

OECD ja EU tuottavat säännöllisesti merkittäviä selvityksiä eläkkeen korvausasteesta eri maissa. Viimeisin näistä selvityksistä on lokakuussa EU:n sosiaalisen suojelun komitean julkaisema Pensions adequacy report (ns. PAR-raportti). Raportissa on lukuisa määrä erilaisia indikaattoreita ja vaihtoehtolaskelmia korvausasteen selvittämiseksi. OECD tuottaa kahden vuoden välein Pensions at a Glance -raportin, jossa vertaillaan mm. eläkkeiden tasoa.

Eläketurvassa suuria eroja EU-maiden välillä

Oheisessa kuviossa on esitelty EU:n PAR-raportin tietojen perusteella keskipalkkaisen henkilön laskennallinen bruttokorvausaste (eli bruttoeläkkeen suhde bruttoansioihin) 40 vuoden työuralla kansalliseen eläkeikään asti (Suomessa 65 vuoteen) vuonna 2013. Suomen eläkkeen laskennallinen korvausaste on EU:n keskitasoa. Joissakin maissa sukupuolten välillä on eri eläkeikä ja se näkyy sukupuolten välisinä eroina korvausasteessa.

Bruttokorvausaste EU-maissa
bruttokastek

Lähde: PAR-raportti (2015)

Eläketasovertailussa on kiinnitetty huomiota myös sukupuolten välisiin eläketasoeroihin. Eläkejärjestelmät heijastelevat työuran aikaisia ansioita, joten EU-maissa sukupuolten välillä on suuriakin eläketasoeroja.

PAR-raportin laskelmissa tarkastellaan myös eläkkeiden korvaussuhteiden muutosta, viimeksi vuosien 2013 ja 2053 välillä. Suomessa nettokorvaussuhteiden ennustetaan laskevan noin 10 prosenttia.

PAR-raportti sisältää myös runsaan määrän vaihtoehtoisia laskelmia kartoittaen erinäisten riskitapahtumien (kuten työkvyvyttömyys) vaikutusta eläketurvaan.

Oikopolut:

Suomalainen eläketurva OECD-maiden keskitasoa

OECD julkisti marraskuussa 2015 laajan selvityksen eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Pensions at a Glance -raportti tuotetaan kahden vuoden välein. Raportin mittarivalikoima kattaa mm. eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja, jonka lisäksi OECD:n jäsenmaiden eläkejärjestelmät on kuvattu pääpiirteissään.

Viimeisimmässä raportissa on sisällytetty eläkejärjestelmien ja eläkeuudistusten esittelyn lisäksi uusia artikkeleita liittyen jäsenmaiden vähimmäisturvaan sekä epätäydellisen työuran vaikutuksesta eläkkeeseen.

OECD laskee eläketurvan tason olettaen laskennallisen työuran 20-vuotiaasta kansalliseen eläkeikään saakka, Suomen osalta 65-vuotiaaksi. Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan eläke on OECD:n reilua keskitasoa, ollen 55,8 prosenttia OECD:n keskiarvon asettuessa 53,5 prosenttiin.  Pienituloisen korvausasteet jäävät sen sijaan OECD:n vastaavantuloisten tarkastelussa hieman keskitasosta jälkeen. Suurituloisen korvausasteet ovat OECD:n keskitasoa korkeammat.

Bruttokorvausasteet OECD-maissa

 pag_oecd_2015_2

 Lähde: Pensions at a Glance 2015

Luxemburgissa EU:n suurimmat eläkkeet

Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja keskiääräisissä maksettavina olevissa eläkkeissä. Pienimmät eläkkeet löytyvät entisistä sosialistimaista, suurimmista eläkkeistä nautitaan Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Seuraavassa taulukossa on kuvattuna eri maiden euromääräiset kuukausieläkkeet sukupuolittain jaoteltuna. Eläkkeissä on huomioitu lakisääteiset eläkkeet sekä osassa maita lisäksi työmarkkinoilla sovitut eläkkeet. Tiedot ovat vuodelta 2011.

Maksussa olevat euromääräiset kuukausieläkkeet 2011 (ikäryhmä 65-79)

eurot      Lähde: PAR-raportti

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJAT: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN