ETK-tutkimus: Työkyvyttömyysriski selittyy enimmäkseen yksilötason tekijöillä

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkeriskin yritystasoinen vaihtelu on vähäistä. Riski selittyy lähes kokonaan yksilötason tekijöillä. Suurin työkyvyttömyyseläkeriski on sosiaali- ja terveysalalla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkeriskin vaihtelua yksilö- ja yritystasolla yksityisen sektorin yrityksissä. Yritystason selittävinä tekijöinä olivat yrityksen toimiala ja koko sekä yrityksen työntekijöiden sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja sosioekonominen rakenne.

Kun työntekijöiden ominaisuudet vakioitiin, yritystason vaikutukseksi jäi noin neljä prosenttia täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin johtaneesta työkyvyttömyysriskistä. Vastaava luku osatyökyvyttömyyseläkkeissä oli 12 prosenttia.

– Vaikka suurin osa eroista selittyy yksilöllisillä tekijöillä, yrityksillä on kuitenkin tärkeä rooli siinä, kuinka työtä muokataan jäljellä olevaa työkykyä vastaavaksi, kertoo erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.

Sote-ala kuormittaa työntekijää

Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla oli selvästi muita aloja korkeampi työkyvyttömyysriski.

– Sote-alalla työkyvyttömyyseläkeriski on noin puolitoistakertainen koko yksityiseen sektoriin verrattuna. Sote-alalla tehdään henkisesti vaativaa ihmissuhdetyötä, ja työtehtävät voivat olla myös fyysisesti raskaita, kertoo Laaksonen.

Yrityksen koolla ei ollut vaikutusta täysien työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiseen. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät selvästi yrityksen koon kasvaessa.

– Tulos on ymmärrettävä. Suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet räätälöidä työtä työntekijän tilanteen mukaan, kertoo Laaksonen.

Tutkimuksen aineisto käsitti yli 5 000 yksityisellä sektorilla toimivaa yritystä. Kaikissa aineiston yrityksissä oli vähintään 10 työntekijää. Työkyvyttömyyseläkeriskiä seurattiin kuuden vuoden ajanjaksona vuosina 2011–2016.

Company-level determinants of disability retirement: a multilevel study of Finnish private sector workplaces. European Journal of Public Health 2019. (lehden tilaajille / maksullinen yksittäin ostettuna).

Artikkelin rinnakkaistallenne Julkarissa (avautuu julkiseksi julkaisuviiveen jälkeen 23.10.2019)