Sukupuolten eläke-eroissa suurta vaihtelua Euroopassa

Suurimmat erot sukupuolten välillä ovat Hollannissa, missä naisen eläke on vain noin puolet miehen eläkkeestä. Pienimmät erot ovat Virossa. Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa keskikastiin.

Miesten ja naisten eläke-eroissa on suurta vaihtelua Euroopan sisällä, kertoo tuore EU:n sosiaalisen suojelun komitean raportti.

Sukupuolten väliset erot ovat erityisen suuria Hollannissa, Luxemburgissa ja Saksassa, missä naiset saavat keskimäärin lähes puolet vähemmän eläkettä kuin miehet. Tasa-arvoisimpia maita eläkkeiden suhteen ovat Viro ja Tanska, missä erot sukupuolten välillä ovat vain muutamia prosentteja.

Suomi sijoittuu vertailussa Euroopan keskikastiin. Täällä naiset saavat noin neljänneksen vähemmän eläkettä kuin miehet. Ero johtuu naisten lyhyemmistä työurista, sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista ja palkkaeroista.

– Suurten eläke-erojen maissa naisten työssäkäynti ei ole itsestäänselvyys, kuten Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa on paljon kotiäitejä. Neljä viidestä työssäkäyvästä naisesta on osa-aikatöissä, ja sukupuolten välillä on selkeä palkkaero, kertoo erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta.

Viron ja Tanskan tasa-arvoa selittää ansioperusteisen työeläkkeen vähäinen merkitys. Molemmissa maissa lakisääteinen eläketurva on rakentunut pääasiassa tasaeläkkeen varaan.

The Pension Adequacy Report (PAR) vertailee laajasti eurooppalaisia eläkejärjestelmiä erityisesti eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta. Raportti ei huomioi Suomen tulevaa eläkeuudistusta, vaan kuvaa tilannetta vuoden 2013 näkökulmasta.

Eläkkeiden korvausasteet laskevat

Raportin mukaan eläkkeiden nettokorvausasteet tulevat laskemaan suurimmassa osassa Eurooppaa seuraavan neljänkymmenen (2013–2053) vuoden kuluessa.

Eläkkeen nettokorvausaste kertoo kuinka monta prosenttia eläke on viimeisestä palkasta verojen jälkeen.

Suurinta pudotus on Puolassa, missä korvausaste laskee huimat 35 prosenttiyksikköä. Väänäsen mukaan radikaali muutos selittyy vuosituhannen vaihteessa voimaan tulleella eläkeuudistuksella.

– Aikaisemmin Puolassa pystyi jäämään eläkkeelle jo 55-vuotiaana. Järjestelmä oli liian antelias. Uudistuksen myötä järjestelmä on kestävämpi, nyt eläke vastaa työuran aikaisia eläkemaksuja.

Suomi sijoittuu myös korvausasteita mitattaessa Euroopan keskikastiin. Raportin mukaan Suomen netto-korvausaste tulee laskemaan kymmenen prosenttiyksikköä 40 vuodessa, 60 prosenttiin. Suurinta korvausasteen nousu on Bulgariassa.

– Suomessa elinaikakerroin tulee pienentämään eläkettä, jos eläkkeelle jääminen ei myöhenny. Bulgariassa lähtötaso on erittäin matala. Siellä korvausastetta tulee nostamaan peruseläkkeen lisäksi rahastoeläkkeen merkityksen kasvu.

EU:n tiedotteeseen

Lue lisää aiheesta Kansainvälinen vertailu -osiosta

Keskeiset PAR-kuvat suomenkielisenä kalvopakettina

The Pension Adequacy Report (PAR)

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Niko Väänänen, puh. 029 411 2325, GSM 050 5219249, niko.vaananen(at)etk.fi