Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.

Tietosisältö

Eläkkeellesiirtymisikää kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä.

Käytetyt luokitukset

Työskentelysektori, sukupuoli, ikä, eläkelaji

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika
Tilaston tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistuspäivämäärä ilmoitetaan julkistamiskalenterissa

Aikasarja

Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 1996. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, eläkkeelle siirtyminen, eläkkeellesiirtymisikä

Yhteystiedot

• Ota yhteyttä tilastopalveluun verkkolomakkeella

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.

50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään.

Tilastossa käytetyistä kolmesta tunnusluvusta odote mittaa parhaiten ajassa tapahtuvaa muutosta eläkkeellesiirtymisiässä.

Keskiarvo

Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.

Eläkkeellesiirtymisikää koskevissa kansainvälisissä vertailuissa tunnuslukuna käytetään yleisimmin keskiarvoa.

Mediaani

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, ts. puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.

Mediaani sopii kuvaamaan tyypillistä eläkkeellesiirtymisikää ilmiön vahvasti vinossa jakaumassa.

Työeläkkeelle siirtynyt

Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke alkoi tilastovuoden aikana tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) ainakaan kahteen vuoteen.

Eläkelajikohtaisissa luvuissa edellytetään, että henkilö ei ole saanut ko. lajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden kohdalla tutkitaan, että henkilö ei ole saanut mitään omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) kahteen vuoteen.

Vuonna 2017 käyttöön otettua osittaista varhennettua vanhuuseläkettä käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, jotka ovat ottaneet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Perhe-eläkkeet eivät ole mukana eläkkeelle siirtymistä koskevassa tarkastelussa.

Sektorikohtaisesti tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta, eli eläkkeelle siirtymistä pääteltäessä tutkitaan vain kyseisen sektorin eläkkeitä. Koko työeläkejärjestelmän kohdalla edellytetään, että henkilöllä ei ole ollut eläkettä kummaltakaan sektorilta kahteen vuoteen.

Työeläkevakuutettu

Työeläkevakuutetuilla tarkoitetaan tässä tilastossa eläketurvan piiriin kuuluvia henkilöitä, jotka eivät saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä (pois lukien osa-aikaeläke ja osittainen vanhuuseläke). Tarkasteluvuoden työeläkevakuutettu väestö lasketaan edellisen vuoden lopun työeläkevakuutetuista.

Työeläkejärjestelmä koostuu yksityisestä ja julkisesta sektorista. Työeläkevakuutetuista noin kolme neljästä työskentelee yksityisellä sektorilla ja joka kolmas julkisella sektorilla. Vuoden aikana molemmilla sektoreilla työskenteleviä on alle 10 prosenttia kaikista vakuutetuista.

Yksityiseen sektoriin kuuluvat:

• Työntekijän eläkelaki TyEL
• Merimieseläkelaki MEL
• Yrittäjän eläkelaki YEL
• Maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL
• Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta LUTUL.

Julkiseen sektoriin kuuluvat:

• Julkisen alan eläkelaki JuEL sekä
• Suomen Pankin toimihenkilöitä,
• Ahvenanmaan maakunnan hallitusta ja
• Kansanedustajia ja valtioneuvostoa koskevat eläkesäädökset.

1.1.2017 voimaan tullut julkisen alan eläkelaki JuEL yhdisti aiemmin voimassa olleet julkisen sektorin eläkelait KuEL, VaEL ja KiEL sekä Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa koskevan erillislain.

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus

1.2 Organisaatioyksikkö

Suunnitteluosasto

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Jari Kannisto

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

10.2.2025

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

10.2.2025

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

10.2.2025

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä. Ilmiötä kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä. Käytetyt tunnusluvut kuvaavat eläkkeellesiirtymisikää eri tavoin, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

3.2 Luokitukset

Sukupuoli, työskentelysektori, eläkelaji

3.3 Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki Suomen työeläkejärjestelmästä eläkkeelle siirtyneet henkilöt.

Tilastossa käsitellyt eläkelajit:

• vanhuuseläke
• työkyvyttömyyseläke
• työttömyyseläke (v. 2011 asti)
• osa-aikaeläke (v. 2017 asti)
• osittainen varhennettu vanhuuseläke (v. 2017 alkaen)

Tilastossa käsitellään kokonaisuutena myös omaeläkkeitä, jotka sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.

Tilasto sisältää vain lakisääteiset työeläkkeet, joihin eivät kuulu esim. vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Henkilö

3.6 Tilaston perusjoukko

Suomen työeläkejärjestelmästä eläkkeelle siirtyneet henkilöt.

3.7 Viitealue

Suomi

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilastoa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien, ja sen aikasarja on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 1996 asti. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983 saakka.

4. Mittayksikkö

Ikä vuosina

5. Viiteajankohta

Kalenterivuosi

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Osa tilaston tiedoista julkaistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämässä Sotkanet-indikaattoripankissa.

Sotkanet

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

8. Julkistamispolitiikka

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa.

Eläkkeellesiirtymisikä (Julkari)

Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Avainluvut: Eläkkeellesiirtymisikä

10.3 Verkkotietokanta

Eläkkeellesiirtymisikä (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

–

10.5 Muu tiedonjakelu

–

10.6 Menetelmädokumentointi

Käytetyt menetelmät on dokumentoitu tilaston menetelmäselosteessa.

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Rekisterivedokset poimitaan alkuvuodesta, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto ei sisällä alueluokiteltuja tietoja.

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilaston aikasarja on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 1996 asti, ja sen tiedot ovat vertailukelpoisia koko ajalta.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.

15.4 Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhteneviä Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut -tilastojen (SVT) kanssa.

16. Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut -tilastojen (SVT) aineistoihin.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

–

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Hallinnolliset rekisterit.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

18.5 Tiedon käsittely

Tietojen käsittely on kuvattu tilaston menetelmäselosteessa.

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen määritelmä ja laskutapa

Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille vakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Eläkkeellesiirtymisiän odote saadaan siten, että ensin lasketaan vakuutettujen kuolevuus ja eläkealkavuus jokaiselle ikäluokalle tarkasteluvuoden aikana. Näitä osuuksia käyttäen voidaan laskea, kuinka moni valitun kokoisesta ja ikäisestä vakuutettujen joukosta (vaikkapa 100 000 25-vuotiaasta) siirtyisi vuoden kuluessa eläkkeelle.

Vuotta vanhempana jäljellä olevien vakuutettujen määrä saadaan vähentämällä alkuperäisestä määrästä eläkkeelle siirtyneet ja kuolevuuden avulla laskettu kuolleiden määrä. Jatkamalla näin vuosi kerrallaan vanhuuseläkeikään saakka saadaan laskennalliset eläkkeelle siirtyvien lukumäärät kaikille ikäluokille. Näistä laskennallisista eläkkeelle siirtymisistä laskettu keski-ikä on eläkkeellesiirtymisiän odote.

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskentakaava:

Vuoden 2004 loppuun asti yleinen eläkeikä oli Suomessa 65 vuotta. Tämän vuoksi kaavan pääteikä oli vuonna 2004 ja sitä aiemmin 65 vuotta. Vuoden 2005 alusta yleinen eläkeikäraja muuttui siten, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti ikävälillä 63–68 vuotta. Tästä syystä odotteen laskentakaavan yläikäraja nostettiin 70 ikävuoteen vuodesta 2005 lähtien. Pääteikärajan nostamisen 65 vuodesta 70 vuoteen on arvioitu nostaneen odotetta runsaalla 0,1 vuodella.

Odotteelle asetetut vaatimukset

• Tunnusluku reagoi oikein eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Se laskee, jos eläkkeiden alkavuus nousee jossakin vanhuuseläkeikää nuoremmassa ikäluokassa ja nousee, jos eläkkeiden alkavuus laskee.
• Tunnusluku reagoi vain eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Siihen eivät saa vaikuttaa väestölliset ilmiöt kuten väestön ikärakenne.
• Tunnusluku reagoi välittömästi eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin, koska laskelmat perustuvat alkaneisiin eläkkeisiin. Jos laskelmat tehtäisiin eläkkeellä olevien pohjalta, muutokset näkyisivät tuloksissa hitaasti.
• Tunnusluvun laskemisessa tarvittava tilastomateriaali on saatavilla. Eläketurvakeskuksessa ylläpidetään keskitettyä rekisteriä kaikista työeläkkeistä ja työeläkevakuutetuista, mikä mahdollistaa alkavuusperusteisen tarkastelun.

Eläkkeellesiirtymisiän odote täyttää hyvin edellä esitetyt neljä perusvaatimusta.

Lisävaatimukseksi voitaisiin vielä asettaa esim. kansainvälinen vertailtavuus. Vertailukelpoisen aineiston saaminen saattaa kuitenkin olla ongelmallista, vaikka Pohjoismaiden osalta tässä onkin onnistuttu.

Odotetta ei myöskään ole mielekästä laskea kovin pienelle perusjoukolle, koska alkaneiden eläkkeiden määrän tulee kuvata eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä perusjoukon kussakin ikäluokassa. Tämä vaatimus asettaa peruspopulaation jo niin suureksi, että esimerkiksi yksittäisen yrityksen henkilöstöstä odotteen laskeminen ei ole mielekästä.

Eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistavoite

Eläkemaksujen nousupainetta on pyritty hillitsemään 1990-luvulta lähtien. Keskeisiksi keinoiksi ovat nousseet työurien pidentäminen ja eläkkeellesiirtymisiän nostaminen. Työurien muuttumista seurataan ensisijaisesti ikääntyneiden työllisyysasteilla ja eläkkeellesiirtymisikää eläkkeellesiirtymisiän odotteella, joka on kehitetty Eläketurvakeskuksessa.

• Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2–3 vuodella. Saavuttamisen ajankohtaa ei määritelty tarkasti.
• Keväällä 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat tarkemman nousutavoitteen: vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tasaisella vauhdilla odotteen olisi pitänyt nousta vuosittain lähes 0,2 vuodella.
• Vuoden 2011 hallitusohjelmassa toistettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousulle asetettu tavoite.
• Myös rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 vahvistettiin odotteen nousutavoite, vähintään 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellytti tuolloin runsaan 0,1 vuoden vuosinousua.
• Vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa todetaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoitteeksi edelleen 62,4 vuotta.
• Vuonna 2021 tavoite saavutettiin, mutta vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote laski 0,2 vuodella. Vuonna 2024 minimitavoite ylitettiin puolella vuodella, kun odotteen arvo nousi 63,1 vuoteen.