Eurostatin tilastojen mukaan naisten pienituloisuus on huomattavasti miehiä yleisempää kaikkialla Euroopassa. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden pienituloisten naisten ja miesten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin EU27-maissa keskimäärin.

Myös esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavat pienituloisten osuudet ovat Euroopan keskitasoa pienemmät. Yleisesti erot EU-maiden välillä ovat isoja.

65 vuotta täyttäneiden pienituloisten osuus (%) vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2023

Pienituloisiksi luokitellaan henkilöt, joiden tulot tilastovuonna jäävät pienemmiksi kuin 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työtuloista ja tulonsiirroista.

Pienituloisuus eri tulorajoilla

Pienitulosuutta voidaan tarkastella myös eri tulorajoilla. Suomen osalta yli 65-vuotiassa vain harvoilla tulot jäävät alle 40 tai 50 %:n kansallisesta mediaanitulosta. Tilanne muuttuu, jos pienituloisuuden raja määritellään 60 tai 70 %:iin mediaanitulosta. Tällöin pienituloisten osuus yli 65-vuotiaiden väestöryhmästä kasvaa. EU-tason pienituloisuusraja on määritelty 60 %:ksi mediaanitulosta.

Oheisessa kuviossa on tarkasteltu pienituloisten osuutta eri tulorajoilla 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmässä. Tiedot ovat vuodelta 2020. Eurostat käyttää tästä nimitystä AROP-indikaattori (At risk of poverty). Nykyään EU-tasolla seurataan erityisesti AROPE-indikaattoria (At risk of poverty and social exclusion), jossa tarkastellaan pienituloisuuden lisäksi materiaalista puutetta sekä vajaatyölliseen kotitalouteen kuulumista. Indikaattorilla on siis kolme eri pienituloisuuden ulottuvuutta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.