Vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema vahvistunut – kaikki eivät ole hyötyneet kehityksestä
Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa. Ekonomisti Kati Ahosen väitöstutkimuksessa on tarkasteltu vanhuuseläkeläisten taloudellista hyvinvointia tulojen, kulutuksen, varallisuuden, subjektiivisen kokemuksen ja kotitalouden rakenteen kautta.
Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka kattavat ajanjakson 1985–2022. Tutkimus osoittaa, että vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema Suomessa on keskimäärin hyvä ja asema on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Tämä kehitys näkyy erityisesti 2000-luvun alkuvuosina vanhuuseläkeiän saavuttaneilla ikäluokilla, tarkasteltiinpa asiaa tulojen, varallisuuden tai kulutuksen kautta.
Taloudellinen hyvinvointi on kohonnut erityisesti sen jälkeen, kun vanhuuseläkkeelle on siirtynyt ikäryhmiä, jotka ovat hyötyneet työeläkejärjestelmän kehityksestä ja kartuttaneet täysimääräistä työeläkettä.
– Elintason nousu näkyy vanhuuseläkeläisten kulutuksessa. Vanhuuseläkeläisten kulutusmenot, kulutusaste ja -rakenne ovat lähentyneet työikäisten kulutusta. Rahaa käytetään yhä enemmän vapaa-aikaan ja liikenteeseen. Eläkeaika näyttäytyy entistä aktiivisempana ja osallistuvampana elämänvaiheena. Kävelykeppi on pitkälti vaihtunut jumppakeppiin ja vaellussauvoihin, sanoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan vanhuuseläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on yhteydessä tuloihin mutta myös varallisuuteen. Erityisen vahva yhteys oli velalla ja sen määrällä – tai pikemminkin sillä, että velkaa ei ollut. Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä velka heikentää merkittävästi taloudellista hyvinvointia.
Kaikki ryhmät eivät ole hyötyneet suotuisasta kehityksestä
Tutkimus tuo esiin myös haavoittuvia ryhmiä, joiden asema on selvästi muita heikompi. Erityisesti yksinasuvat ja terveysongelmista kärsivät eläkeläiset kohtaavat taloudellisia haasteita.
Yksinasuvat eivät hyödy yhdessä asumisen taloudellisesta mittakaavaedusta, ja heidän köyhyysriskinsä on selvästi korkeampi kuin puolison kanssa asuvilla. Suomessa yksinasuminen on yleistä, erityisesti iäkkäillä naisilla, mikä heijastuu myös kansainvälisiin tilastoihin.
Terveysongelmat puolestaan lisäävät menoja ja rajoittavat kykyä hyödyntää olemassa olevia resursseja. Heikko terveys on vahvasti yhteydessä matalaan taloudelliseen ja yleiseen tyytyväisyyteen.
– Terveyteen liittyvät ongelmat ovat todennäköisesti niin laajoja, että niihin puuttuminen vaatisi kattavaa palvelujärjestelmän arviointia ja muutoksia järjestelmään, Ahonen toteaa.
Ahosen mukaan yksinasuvien eläkeläisten asemaa on seurattava tarkasti: heidän haasteisiinsa tulee etsiä konkreettisia ratkaisuja, sillä yksinasuminen tulee jatkossakin olemaan yleistä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31.10.2025
VTL Kati Ahonen esittää väitöskirjansa: Vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi – Tulot, kulutus, varallisuus, subjektiivinen hyvinvointi ja kotitalouden rakenne julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.10.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, Tauno Nurmela -sali).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pasi Moisio ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöstutkimus:
