Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore indikaattoriraportti osoittaa, että eläkeuudistukset, kuten vuoden 2017 uudistus, ovat olleet keskeisessä roolissa kehityksen taustalla.

– Eläkeiän nousu on parantanut työllisyyttä ja vaikuttanut myönteisesti käsityksiin sopivasta eläkeiästä sekä palkansaajien että työnantajien näkökulmasta. Lisäksi eläkeikää lähestyvien koulutustason nousu ja työkyvyn paraneminen ovat tukeneet työurien pitenemistä. Pidemmät työurat näkyvät myös eläkkeellä työskentelyn yleistymisenä, ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen arvioi.

Kehitys on erityisen merkittävää 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa työllisyysaste on noussut vuosituhannen alun 26 prosentista lähes 65 prosenttiin.

Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on kiihtynyt vuodesta 2017 alkaen. Myös 65–69-vuotiaiden ryhmässä on havaittavissa nousua.

– Kuusikymppisten työllisyysasteiden nousu on melkoinen menestystarina. Kehitys on tärkeää ikääntyvässä yhteiskunnassa, jossa työikäisen väestön osuus pienenee. Vaikka suunta on oikea, työn jatkaminen tämän kehityksen vahvistamiseksi on yhä tarpeen. Työurien on pidennyttävä, Kuivalainen toteaa.

Mediaanityöura yli 37 vuotta

Viime vuosina suomalaisten työurat ovat olleet keskimäärin 32–33 vuoden mittaisia. Mediaanityöura oli viime vuonna 37,4 vuotta.

Miesten ja naisten välinen ero työuran pituudessa on kaventunut viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta miesten työura on edelleen noin vuoden pitempi.

Mikä indikaattoriraportti?

Eläketurvakeskuksen vuosittain julkaisema Työeläkeindikaattorit tarjoaa päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja muille eläketurvan kehityksestä kiinnostuneille ajantasaisen kuvan työeläkepolitiikan tavoitteiden toteutumisesta sekä niiden kehityssuunnista.

Raportti sisältää keskeiset luvut eläkkeiden riittävyydestä, eläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä ja työurien pidentymisestä.

Työeläkeindikaattorit 2025: Työeläkkeet nyt ja tulevaisuudessa. Eläketurvakeskuksen raportteja 06/2025