Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuuksien kehitystä hakijoiden erilaisten taustatekijöiden mukaan vuodesta 2007 lähtien. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, työskentelysektori, koulutustausta tai sairauden laatu.

– Hylkäysosuus on korkeampi esimerkiksi alle 55-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla hakijoilla, yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla työskentelevillä ja perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneilla kuin alemman tai ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla, sanoo erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.

Hylkäykset yleistyneet tasaisesti tarkastelluissa ryhmissä

Myös eläkehakemuksen perusteena olevalla sairaudella on merkitystä: hylkäysosuus on korkein mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla.

Työttömillä hylkäysosuus on noussut enemmän kuin niillä, jotka eivät olleet olleet työttöminä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.

Vaikka osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneilla hylkäyksien osuus on selvästi matalampi kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla, ovat taustatekijöiden mukaiset hylkäysosuuden muutokset hyvin samantyyppisiä täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä hakeneilla.

– Kaikkiaan eläkehakemusten hylkäysosuus on noussut hyvin tasaisesti lähes kaikissa tarkastelluissa ryhmissä, Laaksonen toteaa.

Muutokset hakijajoukossa eivät selitä hylkäysten kasvua

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden joukko on monella tapaa muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Sekä alle 40-vuotiaiden että yli 60-vuotiaiden hakijoiden osuus on lisääntynyt. Myös esimerkiksi naisten ja mielenterveyssyistä eläkettä hakeneiden osuus on kasvanut.

– Nämä muutokset hakijoiden rakenteessa eivät ole niin suuria, että ne selittäisivät hylkäysten kasvua kuin vain hyvin pieneltä osin. Joidenkin tekijöiden, kuten iän, muutokset ovat myös peittäneet hylkäysosuuden nousua – ilman tällaisia muutoksia hylkäysosuus olisi kasvanut vielä enemmän, Laaksonen sanoo.

Mistä hylkäysten kasvu voi johtua?

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyksien lisääntyminen voi johtua siitä, että hakijoiden työkyky on parantunut ja eläkettä haetaan siten aikaisempaa lievemmin perustein. Toisaalta kasvu voi juontua siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinja on ajan myötä tiukentunut. Voi myös olla, että molemmat vaihtoehdot vaikuttavat osittain.

Haetaanko työkyvyttömyyseläkettä entistä lievemmin perustein?

Tutkimuksessa ei saatu näyttöä siitä, että työkyvyttömyyseläkettä haettaisiin entistä herkemmin. Vaikka tutkimuksessa ei ollut käytettävissä suoraa tietoa hakijoiden objektiivisesta työkyvystä, siinä vakioitiin laaja joukko erilaisia taustatekijöitä, jotka voisivat olla yhteydessä hylkäysosuuden kasvuun. Hylkäysosuus nousi hyvin johdonmukaisesti kaikissa hakijaryhmissä.

– Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kaikenlaiset hakijat sairausdiagnoosista ja muista tarkastelluista piirteistä riippumatta olisivat aiempaa työkykyisempiä ja hakisivat työkyvyttömyyseläkettä entistä herkemmin, Laaksonen pohtii.

Onko ratkaisulinja kiristynyt?

Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisua koskeva lainsäädäntö tai sen soveltamisohjeet eivät ole muuttuneet viime vuosikymmenien aikana. Eläkelaitosten mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjaa ei myöskään ole tietoisesti kiristetty.

Laaksosen mukaan työelämän ja muun ympäristön muuttuessa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjan säilyttäminen muuttumattomana voi olla haastavaa, koska pysyvää mittatikkua työkyvyn arvioinnin pohjaksi ei ole.

– Myös yhteiskunnallinen keskustelu ja ajattelutapojen muutos – joissa painotetaan työurien pidentämistä, kuntoutuksen ensisijaisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyä – voivat vaikuttaa siihen, keitä eläkepäätöksiä tehtäessä pidetään riittävän työkykyisinä.

Lue lisää tutkimusjulkaisusta:
Miksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ovat lisääntyneet? (Julkari)