Moni haastatelluista koki, että työkokeilu oli tarjonnut mahdollisuuden kokeilla työelämää turvallisesti, kevennetyin tehtävin ja ilman täyttä vastuuta, mikä madalsi kynnystä palata töihin ja vahvisti luottamusta omiin kykyihin. Toisaalta puolitoista vuotta työkokeilun jälkeen noin puolet haastatelluista arvioi, ettei työkokeilu ollut vaikuttanut merkittävästi työhön paluuseen ainakaan toistaiseksi.

Valtaosa työhön palanneista haastatelluista oli ollut työkokeilussa omalla vanhalla työnantajallaan ja palannut joko omaan työhönsä tai muokattuihin työtehtäviin.

– Tutkimuksen perusteella työllistyminen on erityisen haastavaa, jos työkokeilu tapahtuu uudella työnantajalla. Tämän takia olisi tärkeää panostaa työllistymistä tukevien työkokeilupaikkojen etsimiseen ja yksityiskohtaisten jatkopolkujen suunnitteluun niiden kuntoutujien kohdalla, jotka eivät voi jatkaa vanhalla työnantajallaan, sanoo erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta.

Työkokeilun vaikutukset voivat olla laaja-alaisia 

Kuntoutujien näkökulmasta työkokeilun vaikuttavuus on moniulotteinen käsite. Monet kuntoutujat kokivat työkokeilulla olleen sellaisia hyötyjä, jotka eivät välttämättä vaikuttaneet työhön paluuseen lyhyellä aikavälillä mutta jotka voivat vaikuttaa siihen pitkällä tähtäimellä.

– Tällaisia hyötyjä olivat esimerkiksi toimintakyvyn paraneminen, uusien taitojen oppiminen sekä itseluottamuksen ja pystyvyyden tunteen vahvistuminen. Työkokeilu voi myös parantaa kuntoutujien motivaatiota työhön palaamiseen luomalla uskoa tulevaisuuteen ja omaan työkykyyn, Liukko kuvaa.

Kuntoutujat toivovat henkilökohtaisen ohjauksen vahvistamista

Henkilökohtaisen tuen vahvistaminen nousi tutkimuksessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi koko työeläkekuntoutuksen prosessissa. Työeläkekuntoutujat toivovat omaan tilanteeseensa räätälöityä ohjausta kuntoutusprosessin aikana ja sen jälkeen.

Haastateltujen kuntoutujien mukaan kuntoutusprosessia koordinoiva ammattihenkilö pysyisi parhaassa tapauksessa samana, vaikka kuntoutusjakso päättyisi. Tärkeimpinä tukijoina prosessissa kuntoutujat pitivät terveydenhuollon – erityisesti työterveyshuollon – toimijoita sekä eläkelaitoksen toimeksiannosta toimivia valmentajia.

Tutkimus on kolmas ja viimeinen osa kuntoutujien haastatteluihin perustuvaa tutkimushanketta, jossa on seurattu samoja henkilöitä kuntoutusprosessin eri vaiheissa ja sen päätyttyä.

Tutkimusjulkaisut:

• Tutkimusjulkaisu (2025): Työeläkekuntoutuksen toimivuus ja vaikutukset kuntoutujien näkökulmasta (Julkari) 
• Tutkimusjulkaisu (2024): Kuntoutujien näkemyksiä työeläkekuntoutuksen hyödyistä ja kehittämiskohteista (Julkari)
• Tutkimusjulkaisu (2023): Kuntoutujien näkökulma työeläkekuntoutuksen suunnitteluun (Julkari)