Kuinka paljon suomalaisten suunnittelema eläköitymisikä on noussut, ekonomisti Satu Nivalainen? 

Tutkimukseni mukaan vuonna 2023 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 65 vuoden 5 kuukauden iässä. Tämä on 10 kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Samaan aikaan alin vanhuuseläkeikä on noussut keskimäärin 7 kuukautta.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta on hyvä uutinen, että aiottu eläkeikä on noussut hieman ripeämmin kuin alin eläkeikä. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että eläkeaikeet ennustavat varsin luotettavasti todellista eläkkeellesiirtymisikää.

Näkyykö eläkeiän nousu eläkesuunnitelmissa? 

Eläkeiän nousu näkyy siten, että työssä aiotaan jatkaa yhä vanhemmaksi. Vuonna 2023 kaksi viidestä 50–64-vuotiaasta palkansaajasta aikoi jäädä eläkkeelle vasta 66-vuotiaana tai vanhempana. Vielä vuonna 2018 vähintään 66-vuotiaaksi aikoi työskennellä vain joka viides. 

On syytä huomata, että eläkeaikeiden myöhentyminen ei johdu vain eläkeiän noususta, sillä yhä useampi aikoo jatkaa työelämässä vielä alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeenkin. 

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että alin vanhuuseläkeikä tiedetään hyvin: yli 80 prosenttia vastaajista oli tietoinen omasta eläkeiästään.    

Minkälaiset tekijät kannustavat jatkamaan työskentelyä pidempään?  

Työnantajan kannustava asenne työssä jatkamiseen saa palkansaajat siirtämään eläkesuunnitelmiaan. Valitettavasti edelleen vain alle kolmannes eläkeikää lähestyvistä palkansaajista kokee, että työpaikalla tuetaan ikääntyneiden työssä jatkamista. Myönteistä kehitystä työntekijöiden kokemuksissa ei ole tapahtunut käytännössä lainkaan 2000-luvun alkupuolen jälkeen.  

Jopa puolet eläkeikää lähestyvistä palkansaajista haluaisi lyhentää työaikaa ennen eläkettä. Työajan lyhentämistä toivovat suunnittelevat ennenaikaista eläköitymistä. Tässä voi olla taustalla liiallista työn kuormitusta tai jaksamisongelmia. Työn muokkaus ja joustojen mahdollistaminen olisivat tärkeitä. 

Tämän puolesta puhuu se, että hiljattain työstä eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista viidennes olisi todennäköisesti jatkanut työssä pidempään, jos mahdollisuus osa-aikatyöhön olisi ollut olemassa. Erityisesti näin ajattelivat ne, joilla oli jaksamisongelmia ennen eläkettä – juuri se ryhmä, joka jää eläkkeelle aikaisin.  

Minkälaiset tekijät kaikkiaan vaikuttavat työntekijöiden eläkesuunnitelmiin? 

Eläkkeelle siirtymisen taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä: osa niistä mahdollistaa työssä jatkamisen tai kannustaa siihen, kun taas toiset houkuttelevat jättäytymään pois työelämästä. Arvio omasta työkyvystä ja eläkeaikaisesta toimeentulosta ovat tärkeitä tekijöitä, kun eläkesuunnitelmia tehdään. Toisaalta myös elämäntilanne, henkilökohtaiset arvostukset ja toiveet työajasta ovat keskeisessä roolissa eläköitymistä suunniteltaessa.  

Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta kehittää työelämän käytäntöjä, jotta ikääntyvien mahdollisuudet jatkaa työssä paranevat. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja jaksamista tuetaan entistä paremmin tai sitä, että työtä suunnitellaan eläkeikää lähestyvien erilaiset tarpeet ja toiveet huomioiden. 

Tilastotietoa eläkkeellesiirtymisiästä vuonna 2025 julkaistaan myöhemmin helmikuussa 2026. 

Tutkimusjulkaisu: Eläkeikää lähestyvien palkansaajien eläkeaikeet ja niiden taustatekijät vuonna 2023  

Satu Nivalaisen blogikirjoitus: Palkansaajat aikovat eläkkeelle entistä myöhemmin  

Tutkimustietoa muun muassa eläkkeelle siirtymisestä on koottu Eläketurvakeskuksen Tutkittua tietoa tiivisti -sivuille.