EU-lainsäädännön kehittäminen

EU:n sosiaaliturvaa koskeva koordinaatiolainsäädäntö on työeläketurvan kannalta merkittävin EU:n lainsäädäntökokonaisuus. Suomalaisen työeläketurvan osalta EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan sekä yksityisen että julkisen sektorin lakisääteisiin työeläkkeisiin.

Eläkejärjestelmään liittyviä lainsäädännöllisiä kehitysaskeleita ovat mm. IORP-direktiivi, Solvenssi II –direktiivi sekä lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi. Työeläkejärjestelmään vaikuttaa myös EU:n tietosuojalainsäädännön kehittäminen.

EU:n sosiaaliturva-asetukset

EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009 muodostavat eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan järjestelmän. Myös muulla EU-lainsäädännöllä voi olla vaikutuksia Suomen työeläkelainsäädäntöön. ETK seuraa eri lainsäädäntöalojen kehitystä ja pyrkii tarvittaessa vaikuttamaan niihin Suomen työeläkejärjestelmän näkökulmasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Sosiaaliturva-asetuksien kehittämisestä komissiossa vastaa työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosasto. Merkittävä rooli asetusten kehittämisessä on myös sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevällä hallintotoimikunnalla.

Hallintotoimikunnassa käsitellään ehdotukset EU-asetusten vuosittaisiksi muutoksiksi. Hallintotoimikunta tehtävänä on muun muassa käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksistä. Hallintotoimikunnan tehtävänä on lisäksi helpottaa asetusten yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa.

Sosiaaliturvan koordinoinnissa tärkeä asema on unionin tuomioistuimen tuomioilla. Tuomioistuin on useassa tapauksessa ottanut kantaa esimerkiksi siihen, mitä kansallista lainsäädäntöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksen kuuluvana, ja mitä sosiaaliturvaetuuksia on näin ollen maksettava muihin EU-maihin. Unionin tuomioistuimella on siten keskeinen asema yhteisön oikeuden tulkinnassa ja kehityksessä.

IORP-direktiivi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (2003/41/EY, IORP-direktiivi) uudistamista koskeva komission esitys on annettu 27.3.2014 (COM(2014) 167 final). Esitys on osa toimenpidepakettia, jonka tarkoituksena on edistää uusia tapoja saada käyttöön pitkäaikaista rahoitusta ja tukea kestävän talouskasvun palauttamista Eurooppaan.

IORP-direktiivin uudistamista koskevan komission esityksen tarkoituksena on lisätä pitkäaikaisten sijoitusten määrää. Uudistuksella on kolme päätavoitetta:

  • Varmistaa lisäeläkejärjestelmissä vakuutettujen henkilöiden asianmukainen suoja riskien varalta
  • Poistaa palvelujen tarjonnan esteet rajat ylittävissä tilanteissa ja saada näin täysi hyöty ammatillisten lisäeläkkeiden sisämarkkinoista
  • Parantaa ammatillisten lisäeläkerahastojen sijoitustoimintaan liittyviä edellytyksiä.

IORP-direktiivi koskee ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toimintaa ja valvontaa. Nämä koskettavat Suomessa eläkesäätiöitä ja –kassoja siltä osin kun ne tarjoavat II pilarin lisäeläkkeitä. IORP-direktiiviä ei sovelleta Suomen lakisääteisiin työeläkkeisiin, jotka kuuluvat EU:n sosiaaliturva-asetusten (883/2004 ja 987/2009) piiriin. Komission esittämässä uudistuksessa ei esitetä muutettavaksi IORP-direktiivin soveltamisalaa.

Komission esitystä käsitellään EU:ssa parhaillaan trilogineuvotteluissa. Direktiivin on arvioitu tulevan voimaan kesällä 2016. Voimaantulosta alkaa vielä auki oleva siirtymäaika, joka voi olla 18 kuukautta, 24 kuukautta tai jotakin siltä väliltä

Solvenssi II -direktiivi

Euroopan Unionissa on pitkään uudistettu henki- ja vahinkovakuutusyritysten vakavaraisuussääntelyä ja -valvontaa. Uudistuksen tavoitteena on harmonisoitu kokonaisvaltainen ja riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko, joka edistää EU:n sisäistä kilpailua, pääomien tehokasta hyödyntämistä sekä yritysten omaa riskienhallintaa ja tätä kautta tehostaa vakuutettujen etujen turvaa.

Solvenssi II -direktiivi uudistaa vakuutusyritysten vakavaraisuutta koskevat säännökset ja samalla yhdistää useita vakuutustoimintaa koskevia direktiivejä yhdeksi kokonaisuudeksi. Solvenssi II -direktiivin mukaiset muutokset koskevat Suomessa henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöitä ja vakuutusyhdistyksiä.

Solvenssi II -direktiiviä koskevat lainsäädännön muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2016.

Lähetettyihin työntekijöihin liittyvä työoikeudellinen EU-lainsäädäntö ja pimeän työn torjunta

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työoikeudessa työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa, ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut yritys lähettää tilapäiseen työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja. Lähetetyn työntekijän käsite on siten työoikeudessa eri kuin  EU:n sosiaaliturvalainsäädännössä.

Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen uudeksi lähetettyjen työntekijöiden direktiiviksi, jolla muutettaisiin alkuperäistä lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä (96/71/EY). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on mm. edistää periaatetta, jonka mukaan samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava sama korvaus. Parhaillaan direktiiviehdotus on parlamentin ja neuvoston käsittelyssä.

Lähetettyjä työntekijöitä koskeva työoikeudellinen lainsäädäntö uudistui osittain kesäkuussa 2016. Tällöin astui voimaan uusi laki lähetetyistä työntekijöistä (447/2016). Uuden lain soveltamisala on aiempaa kattavampi ja esimerkiksi seuraamusjärjestelmä uudistettiin kokonaan. Uudessa laissa säädetään myös ennakkoilmoitusmenettelystä. Jatkossa työntekijöitä Suomeen lähettävien yritysten pitää tehdä viranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Ennakkoilmoitusmenettely tulee kuitenkin voimaan myöhemmin, todennäköisesti vuoden 2017 aikana. Lakimuutoksilla on pantu täytäntöön palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivi (2014/67/EU).

Komissio asetti maaliskuussa 2016 EU:n pimeän työn vastaisen yhteistyöfoorumin (European Platform to Tackle Undeclared Work. Eläketurvakeskus on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa kansallisessa yhteistyöverkostossa, joka tukee foorumin toimintaa. Foorumin keskeisenä tavoitteena on edistää unionin ja jäsenmaiden viranomaisten sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi foorumissa luodaan valmiuksia puuttua pimeän työn rajat ylittäviin tilanteisiin sekä lisätään tietoisuutta pimeään työhön liittyvistä kysymyksistä ja ilmenemismuodoista, jotta niihin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin ja tuloksellisemmin.

Aiheesta muualla:

EU:n tietosuojalainsäädäntö

EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan 25.5.2016. Asetusta sovelletaan siirtymäajan jälkeen 25.5.2018 lukien. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, joka syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset säännökset. Tavoitteena on vastaaminen globalisaation ja teknologian haasteisiin, yksilöiden oikeuksien vahvistaminen ja toisaalta henkilötietojen liikkuvuuden hallinnollisten esteiden vähentäminen. Asetus koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä yksityisellä ja julkisella sektorilla, myös Suomen työeläkejärjestelmässä.

Asetuksen on katsottu lisäävän hallinnollista taakkaa, vaikka tarkoitus on sitä keventää. Sanktiot sääntöjen rikkomisesta ovat kovat. Lakisääteisten toimintojen kannalta asetus sisältää kuitenkin lievennyksiä.. Seuraamme mm. sitä, että lievennykset koskisivat myös Suomen työeläkejärjestelmää sen estämättä, että sitä panevat toimeen yksityisoikeudelliset toimijat.

Asetus antaa jäsenvaltioille kansallista liikkumavaraa, jonka puitteissa on mahdollista ratkaista kysymyksiä omalla lainsäädännöllä. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän miettimään tarvittavaa kansallista sääntelyä tietosuoja-asetuksen johdosta.

Hankintadirektiivi

Uusi hankintadirektiivi, erityisalojen hankintadirektiivi ja käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivi tulivat sovellettaviksi siirtymäajan päätyttyä 18.4.2016. Uusi hankintalaki tulee kuitenkin voimaan arvi-olta vasta loppuvuodesta 2016. Siihen saakka sovelletaan EU-hankintoihin sekä nykyistä hankintalakia että direktiivien pakollisia säännöksiä.

Direktiivien tavoitteena on mm. hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja pk-yritysten markkinoille pääsyn parantaminen.

Aiheesta muualla:


AIHEEN ASIANTUNTIJA: JAANA RISSANEN, MARJAANA LUNDQVIST, ROLF STORSJÖ