Eläketurvakeskus (ETK) juhli 5.10.2021 60-vuotispäiväänsä.

Eläketurvakeskuksen juuret löytyvät eläkekomitean mietinnöstä vuodelta 1960. Komiteamietinnössä eläketurvakeskusta – vielä pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna – kaavailtiin työeläketurvan hoitamisen keskuselimeksi, muun muassa työsuhteiden rekisteröimistä, valvontaa ja opastusta hoitamaan.

Eläketurvakeskuksesta on voinut puhua isolla kirjaimella 5.10.1961 pidetystä ensimmäisestä hallituksen kokouksesta lähtien.

Vaikka toimintaympäristö, lainsäädäntö ja tekemisen tavat ovat muuttuneet 60 vuodessa, ETK:n perustehtävät ovat kestäneet aikaa. Eläketurvakeskus tukee monin eri tavoin sitä, että työeläketurva olisi toimiva nyt ja tulevaisuudessa.

ETK:n tarina limittyy työeläketurvaan monin säikein, oheisessa juhlavuosivideossa toimitusjohtaja Mikko Kautto kertoo tästä enemmän.

Onnea 60-vuotiaalle!

Eläketurvakeskuksen historia

Ikääntyneitä alkaa olla yhä enemmän, myös kaupungeissa. Siksi kauan kestäneet vaatimukset yleisestä työeläkkeestä kiihtyvät 1960-lukua lähestyttäessä.

Aikakauden tärkein ilmentymä on syksystä 1956 toimintansa aloittaneen eläkekomitean mietintö, joka valmistuu 1960. Työeläketurvan suuntaviivat määrittäneessä asiakirjassa eläketurvakeskus mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran, vielä pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna.

Kesällä 1961 hyväksytyn työntekijäin eläkelain (TEL) 14. pykälän mukaan Eläketurvakeskuksen (ETK) tehtäviä ovat muun muassa eläkkeiden kustannustenjaon hoitaminen, eläkelaitosten yhteistoimintaa edellyttävät tehtävät ja luottovakuutuksen antaminen. Tehtävät määritellään tarkoituksella väljästi, koska järjestelmästäkin on päätetty tehdä hajautettu.

5.10.1961 Eläketurvakeskus muuttuu suunnitelmista todellisuudeksi. Aiemmin on jo muodostettu edustajisto ja hallitus. ETK:n hallinnossa ovat mukana alusta lähtien työmarkkinoiden etujärjestöt, kun taas eläkeyhtiöihin ne tulivat vasta 15 vuotta myöhemmin.

Hallituksen ensimmäinen rekrytointi on toimitusjohtaja, matemaatikko Tauno Jylhä, joka kutsutaan tehtävään tuon ajan suurimmasta sosiaalivakuutuslaitoksesta Kelasta. Jylhällä on jo kokemusta aikansa tietotekniikasta. Lisäksi hän on kirjoittanut ja puhunut toimivamman eläketurvan tarpeesta jo ollessaan Kansaneläkelaitoksessa. Samoin ETK:n kansainväliset yhteydet käynnistyvät hänen verkostonsa ja kokemuksensa kautta.

Toimitusjohtaja Tauno Jylhä allekirjoittaa hänelle ojennettavia luottovakuutusasiakirjoja Kalevankatu 6:ssa. Luottovakuutuksilla taattiin työnantajien, eläkekassojen ja -säätiöiden sijoituksia ja takaisinlainauksia.

Eläketurva ja eläke-edut laajenevat vauhdilla: MYEL, YEL ja työttömyyseläke – aiemmin on tullut jo perhe-eläke vuonna 1967. Työeläkkeet kasvavat jo kansaneläkettä suuremmiksi ja keräävät lisävauhtia eläkesodista eli järjestelmäkilpailusta.

Henkilöstöä on vähän yli 200, ja Eläketurvakeskukseen perustetaan 1971 oma Henkilökuntayhdistys. Edustajistossa päätetään rakentaa toimitalo, johon tulisivat tilat myös työeläkealan palveluyhtiölle Tietokonepalvelu Oy TKP:lle.

Eläketurvakeskuksen toimitalo valmistui kutakuinkin suunnitellusti 1976, kun ETK:lle ei sälytetty ylimääräistä rakennusveroa. Ratapihankadun vastapäinen tontti jäi keskeneräiseksi kuopaksi 20 vuodeksi.

Tiedotuspäällikkö Yrjö Larmola luonnehtii Eläketurvakeskusta aikuiseksi, mutta vielä varsin tuntemattomaksi kansalaisille. Valtaosa eläkehakemuksista tulee Eläketurvakeskukseen laajan pankkien kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Miljoonan eläkeläisen Suomi on vielä henkilökohtaisen palvelun maa.

Ammatilliset eläkeiät vaimenevat kansan vaatimuksissa ja käytännössä kääntyvät yksilöllisiksi eduiksi eli varhaiseläkkeiksi. Työttömyyseläkkeen ikärajaksi tulee 55 vuotta.

ETK:n henkilömäärä on liki 400 ja kasvaa, mutta tietokonepäätteitä on vielä käytössä alle 50. Automaatiotyöryhmä valmistelee tietokoneistumisen ETK:n henkilöstön työhön tuottamia muutoksia.

Kun työeläketurva vankistui ja eläke-etujakin tuli lisää, ETK:lle oli miellyttävää viestiä tästä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maata. Kuvassa Kaakon messut Lappeenrannassa 1982.

Eläketurvakeskuksen luottovakuutustehtävä lopetetaan ja toiminto siirretään muualle.

Työttömyyseläke nousee marginaalista tärkeäksi eläke-eduksi, mikä nostaa voimakkaasti eläkekustannuksia. Etuuden ikärajaksi tulee jälleen 60 vuotta.

Halpenevan markan Suomessa myös työeläkkeissä on sisäistä devalvaatiota, kun työntekijöille siirretään osa eläkemaksusta vuoden 1993 alusta lähtien. Samoin maksettavia etuuksia hillitään indeksimuutoksin ja pohjaosan poistolla.

Etk.fi-verkkopalvelu perustetaan ja sinne alkaa vähitellen karttua asiantuntijatietoa työeläketurvasta. Henkilöstöä on vajaa 400. Työhyvinvointia aletaan 1990 lähtien kartoittaa säännöllisillä ilmapiiritutkimuksilla.

Työnantaja on myötävaikuttanut paljon henkilöstön aktiivisuuteen ja viihtyvyyteen myös vapaa-ajalla. Yksi kestohiteistä on ollut perhepäivä – vuosittainen leikkivä toimintapäivä etk:laisten lapsille ja lapsenlapsille.

Koska työeläkejärjestelmä on kypsynyt täysi-ikäiseksi ja kaikilla voi olla 40 vuoden tavoitekertymä, rekisteröidyt lisäturvat sulkeutuvat ETK:ssakin vuoden 2001 alusta.

Tietojärjestelmät saadaan uudistettua ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta IT-kehitystyöt eivät ETK:ssa lopu, kun Suomessa siirrytään euroon ja perustetaan Arek Oy työeläkejärjestelmän yhteiseksi IT-palvelukeskukseksi.

Etujärjestöt tekevät periaatesopimuksen työeläkkeiden kehittämisestä marraskuussa 2001. Ainutlaatuinen takautuva korvaus pohjaosan poistosta tulee voimaan 2003 lähtien.

Koko työeläkejärjestelmän näkyvimmäksi käyntikortiksi kansalaisille tulee ETK:n ylläpitämä Työeläke.fi-palvelu ja asiantuntijoille Työeläkelakipalvelu.

Matti Uimosen 27-vuotinen kausi toimitusjohtajana päättyy. Jukka Rantala valitaan uudeksi toimitusjohtajaksi.

ETK:ssa alkaa vuoden 2005 työeläkeuudistuksen valmistelu. Henkilömäärä on noin 350, jota kasvattavat ulkomaanpalvelut. Henkilöstö tulee mukaan laatimaan uutta strategiaa.

Tietokonepäätteet tulivat jokaisen etk:laisen työpöydälle viimeistään 1990-luvulla. Vastaavasti kirjoitus- ja laskukoneet sekä lopulta myös pöytäpuhelimet poistuivat.

Laki Eläketurvakeskuksesta tulee voimaan vuonna 2007, ja ETK:sta tulee koko työeläkejärjestelmän, myös julkisten laitosten, yhteisten asioiden keskus. Kaikki työeläkkeet, myös julkiset, voi hakea yhdellä hakemuksella vuodesta 2004 lähtien.

Vuosittainen paperinen työeläkeote on vielä tarjolla kaikille työikäisille kansalaisille, mutta IT-palvelut kehittyvät vauhdilla. Otteiden postittaminen on jo valtaosin työeläkelaitosten tehtävä.

Tutkimukset ja tilastot palvelevat yhä paremmin eläketurvan seurantaa uusilla innovaatioilla, kuten esimerkiksi eläkkeelle siirtymisajan odotteen tunnusluvulla.

Suora kotimainen asiakaspalvelu vähenee ETK:ssa, mutta ulkomaanpalvelut nousevat yhä tärkeämpään rooliin kansainvälistyvässä ympäristössä. Samoin vakuutusten yhä johdonmukaisemman valvonnan merkitys kasvaa.

Henkilöstöä on edelleen noin 350 ja pitkien työsuhteiden ETK:ssa eläköityminen kiihtyy.

ETK muuttaa uuteen toimitilaansa Kalasataman Kampukselle ja ottaa käyttöön työn hybridimallin, jossa osan työstä voi tehdä etänä. Uusi strategia valmistuu toimitusjohtaja Mikko Kauton johdolla. ETK:n missioksi tulee tehdä työtä toimivan työeläketurvan puolesta.

Etk:laisten arjen täyttävät uuden opettelu ja monenlaiset selvitystyöt niin työn muutoksessa kuin viranomaisten hallintovälineiden integraatiossa ja ulkomaisten toimijoiden välilläkin. Työpöydällä ovat esimerkiksi tulorekisteri ja sähköinen tietojenvaihtojärjestelmä EESSI. Työeläketurvaan liittyvää tietoa tuotetaan paljon, myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Eläketurvakeskus täyttää 60 vuotta 5.10.2021.