Eläkkeiden indeksointi muissa maissa

Suomen tapaan eläkkeiden indeksitarkistukset muissa maissa perustuvat usein kuluttajahintojen kehitystä mittaavan hintaindeksin ja palkansaajien keskimääräisen ansiotason muutoksia mittaavan palkkaindeksin muutoksiin. Usein eläkeindeksit seuraavat määrätyssä suhteessa kummankin indeksin muutoksia.

Tyypillistä myös on, että työuran aikana karttuneiden eläkeoikeuksien tarkistamiseen käytetään eläkkeen alkumäärää laskettaessa eri indeksiä kuin maksussa olevien eläkkeiden tarkistamiseen.

Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten talouden kehitys tai väestön ikääntyminen. Tähän ryhmään kuuluvat maat, joissa on käytössä erilaisia sopeutusindeksejä (esim. Ruotsi ja Saksa).

Maksussa olevien eläkkeiden tarkistukset

Maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksiin sovelletaan usein erilaisia hintojen- ja palkkojen yhdistelmäindeksejä tai  hintojen kehitykseen liittyviä indeksejä. Puhtaasti palkkojen kehitykseen perustuvien indeksien käyttö on sen sijaan harvinaista. Useassa maassa on myös käytössä erilaisia taulukossa esitettyjä muita menettelyjä, jossa tarkistukset ovat yhteydessä myös eläkejärjestelmän taloudelliseen tasapainoon tai koko maan talouden kehitykseen.

Esimerkiksi Saksassa tarkistuksessa otetaan huomioon palkkojen kehityksen lisäksi myös eläkemaksun ja eläkkeensaajien määrän muutokset. Ruotsissa työeläkkeiden tarkistukset perustuvat palkkakehitykseen, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikköä. Jos eläkejärjestelmä on taloudellisesti epätasapainossa, vähennetään tästä sopeutusindeksistä vielä alijäämän osoittama osuus, eli ns. jarru. Ylijäämätilanteessa sopeutusindeksiä parannetaan (ns. kaasu). Ruotsissa tarkistus voi olla negatiivinen. Sen sijaan Saksassa sopeutusmekanismia on lievennetty suojalausekkeella, jonka mukaan eläkkeiden tarkistukset eivät voi olla negatiivisia.

Ansaittujen eläkeoikeuksien eli eläkekarttuman tarkistamisessa palkkojen muutoksella on tyypillisesti suurempi paino. Näin on myös Suomessa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden indeksisäännöt eri maissa. Eri eläkelajeja voidaan kuitenkin tarkistaa taulukosta poikkeavalla tavalla.

Työeläkkeen tarkistaminen eri maissa

Hinta-indeksi Palkkaindeksi Yhdistelmäindeksi (H/P, %) Sopeutusindeksi Muu menettely
Belgia Irlanti* Bulgaria (50/50) Espanja* Iso-Britannia*
Italia Norja* Kroatia (70/30;50/50;30/70)* Japani*
Itävalta Kypros* Kreikka*
Islanti Latvia (75/25) Liettua*
Kanada Puola (80/20) Luxemburg*
Malta Romania (50/50)* Ruotsi*
Portugali* Slovakia (80/20) Saksa*
Ranska Slovenia (40/60)
Tanska* Suomi (80/20)
Unkari Sveitsi (50/50)
Venäjä Tšekki (67/33)  
Yhdysvallat Viro (20/80)

Lisätietoa maittain

* ES: Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% – max.  H + 0,5%.
* DK: Rahastojen tuoton rajoitteissa
* IE: Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009–2015.
* UK: H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
* JP: 65–68-vuotiailla P – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset, yli 68-vuotiailla H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
* HR: Mikä eläkeläiselle edullisin.
* CY: Perusosa: P, lisäosa: H.; EL: H(50) / BKT(50)
* LT: Palkkasumman kehitykseen sidottu indeksi.
* LU: H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
* NO: Työeläke: P – 0,75 %.
* PT: kun BKT:n kasvu <2%, mikäli BKT >2% maksetaan lisäkorotus.
* RO: Asteittain hintaindeksiin v. 2030 mennessä.
* SE: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
* DE: P ja eläkemaksutason muutos + vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut

Kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset

Joissain maissa lakisääteisellä työeläkkeellä on pieni rooli kokonaiseläketurvassa tai se voi puuttua jopa kokonaan. Tällöin eläketurva rakentuu pääasiassa kansaneläkkeen ja työmarkkinaeläkkeiden varaan. Esimerkiksi Tanskassa työeläkkeen (ATP) merkitys on pieni, ja kansaneläke muodostaa pääosan eläketurvasta. Työmarkkinaeläkkeet vastaavat pääasiassa työeläketurvasta samoin kuin Alankomaissa. Tanskassa ja Alankomaissa kansaneläkkeen indeksitarkistus perustuu palkkojen kehitykseen. Alla olevassa taulukossa on eritelty kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset.

Hintaindeksi Palkkaindeksi Muu menettely
Islanti, työmarkkinaeläke Alankomaat, kansaneläke* Alankomaat, työmarkkinaeläke*
Ranska, työmarkkinaeläke Tanska, kansaneläke Tanska, työmarkkinaeläke*
Ruotsi, kansan- ja työmarkkinaeläke Norja, kansaneläke*
Sveitsi, työmarkkinaeläke
Suomi, kansaneläke
* NL: Kansaneläke sidottu minimipalkkaan. Työmarkkinaeläkkeissä H tai P sekä rahastojen kehitys.
* NO: Kansaneläke:  P – 0,5 %
* DK: Rahastojen kehitys

Maksussa olevien työeläkeindeksien kehitys esimerkkimaissa

Alla olevassa kuviossa on esitetty Suomen, Saksan (vanhat osavaltiot) ja Ruotsin maksussa olevien työeläkkeiden kumulatiivinen kehitys vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Eläkeindeksien nimelliskehitys FI SE DE

Eläkeindeksien reaalikehitys FI SE DE

Seuraavassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistukset Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Viron osalta.

Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan maksussa olevien työeläkkeiden indeksitarkistukset (nimellinen), %

 Suomi  Ruotsi  Viro  Saksa (vanhat osavaltiot)  Saksa (uudet osavaltiot)
 2018 0,6 1,5 7,6 3,22 3,37
 2017 0,6 2,8 5,1  1,9  3,59
 2016 0,0 4,2 5,7  4,25  5,95
 2015 0,39 0,9 6,3  2,1  2,5
 2014 1,37 -2,7 5,8  1,67  2,53
 2013 2,82 4,1 5,0  0,25  3,29
 2012 3,61 3,5 4,4  2,18  2,26
 2011 1,35 -4,3 0,0  0,99  0,99
 2010 0,3 -3,0 0,0  0,0  0,0
 2009 5,0 4,5 5,0  2,4  3,4
 2008 2,4 2,8 21,6  1,1  1,1
 2007 2,2 1,6 12,2  0,5  0,5
 2006 1,7 1,1 9,7  0,0  0,0
 2005 0,9 0,8 6,7  0,0  0,0
 2004 1,3 1,8 6,3  0,0  0,0

Aiheesta muualla: