Elinajanodote ja huoltosuhde

Eurostatin arvioiden mukaan sekä naisten että miesten elinajanodotteet kasvavat edelleen vuoteen 2080 mennessä. Samalla elinajan erot tasaantuvat eri maissa.

Suurin muutos tapahtunee Itä-Euroopassa, jossa molempien sukupuolten eliniän ennustetaan pitenevän tarkastelujaksolla yli kymmenellä vuodella. Tästä huolimatta alle vuoden ikäisten elinajanodotteet jäävät Itä-Euroopan maissa hieman muuta Eurooppaa matalammiksi. Miesten kohdalla ero on naisia selvempi.

Elinajanodote Eurooppa naiset 2015-2080

Elinajanodote Eurooppa miehet 2015-2080

Elinajanodote on vuosien määrä, jonka tietyn ikäisen oletetaan elävän kuolleisuuden pysyessä ennallaan.

Suomessa alle vuoden ikäisten elinajanodotteen ennustetaan nousevan vuoteen 2080 mennessä 91,1 vuoteen naisilla. Odote on lähes sama kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta useimpia Euroopan maita korkeampi. Erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja naisten elinajanodotteen arvellaan asettuvan melko tasaisesti 90 ikävuoden molemmin puolin kaikissa maissa.

Suomalaismiesten elinajanodote, ennusteen mukaan 87,0 vuotta vuonna 2080, on hieman alempi kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa. Ennustejaksolla miesten elinajan odotetaan kuitenkin pitenevän Suomessa muita länsimaita nopeammin. Miesten elinajanodote ei saavuta missään Euroopan maissa naisten 90 ikävuotta.

Naisten ja miesten elinajanodotteen ero on Suomessa ennustejakson lopussa yli neljä vuotta, mutta se on kaventunut jakson alusta melkein parilla vuodella. Virossa, Latviassa ja Liettuassa vastaava ero on yli viisi vuotta.

Aiheesta muualla:

Vanhushuoltosuhteen muutos vuodesta 2017 vuoteen 2080

Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäiseen eli 15–64-vuotiaaseen väestöön. Mitä suurempi 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä suhteessa nuorempiin on, sitä korkeampi vanhushuoltosuhteen arvo on.

Vanhushuoltosuhde 2017-2080

Vanhushuoltosuhde vaihtelee merkittävästi eri EU-maissa. Suurista Länsi-Euroopan maista esimerkiksi Saksalla ja Italialla on tällä hetkellä ja vuoteen 2080 ulottuvan ennusteen mukaan huomattavasti Espanjaa ja Ranskaa korkeampi huoltosuhde. Vuonna 2080 Suomen vanhushuoltosuhde 54,60, mikä tarkoittaa noin yhtä 65 vuotta täyttänyttä kahta 15–64-vuotiasta kohti, on arvion mukaan hieman EU28-maiden keskiarvoa korkeampi.

Ennustejaksolla vanhushuoltosuhde kasvaa kaikissa tarkastelumaissa, mutta muutoksen voimakkuus vaihtelee. Suomessa kasvu on hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nopeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suurin kasvu on odotettavissa Kyproksella ja pienin Ruotsissa.

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJAT: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN