Vanhuuseläkkeelle jäädessä

Vanhuuseläke kerrotaan syntymävuosiluokalle määritellyllä elinaikakertoimella. Kerroin pysyy samana koko eläkkeelläoloajan. 

Eläkkeelle siirtyvällä henkilöllä voi olla oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 62 vuotta alemmassa iässä. Jos hän jää vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, sovelletaan hänen vanhuuseläkkeeseensä eläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua kerrointa. Tämä kerroin ei muutu enää 62 vuoden iässä. Tällaisissa tilanteissa vanhuuseläkkeessä käytetty elinaikakerroin voi siis poiketa omalle ikäluokalle lasketusta kertoimesta. 

Jos eläkkeensaajalle on myönnetty eläke jo ennen vuotta 2010, elinaikakerrointa ei ole sovellettu hänen maksussa olevaan eläkkeeseensä. Jos hän kuitenkin työskentelee eläkeaikana ansaiten uutta eläkettä, tarkistetaan tämä eläkeaikana ansaittu eläkkeen osa elinaikakertoimella uutta eläkettä myönnettäessä, jos eläkkeensaaja on syntynyt vuonna 1948 tai sen jälkeen. 

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädessä

Elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos henkilö on tullut työkyvyttömäksi vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tämän jälkeen elinaikakerroin ei tässä eläkkeessä muutu, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläkeaikana ansaittuun uuteen eläkkeeseen sovelletaan kuitenkin elinaikakerrointa, kun tämä eläkeosa myönnetään vanhuuseläkeiässä.

Työkyvyttömyyseläke kerrotaan elinaikakertoimella eläkkeen alkaessa. Ennen työkyvyttömyyttä ansaitun eläkkeen määrä kerrotaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle (eläketapahtumavuodelle) annetulla elinaikakertoimella. Elinaikakerroin on siis eläketapahtumavuonna 62 vuotta täyttävälle ikäluokalle määrätty elinaikakerroin.

Elinaikakertoimella kerrotaan ansaittu eläke, mutta ei tulevan ajan eläkettä työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään. Työkyvyttömyyseläkkeeseen sovellettava elinaikakerroin on näin ollen pysyvästi lievempi kuin vanhuuseläkeikään jatkavalla: sitä sovelletaan vain osaan eläkkeestä ja se on lisäksi vanhempien ikäluokkien elinajan pitenemisen mukaan määrätty. Jos elinaika pitenee ennustetusti, nuorempien ikäluokkien kerroin olisi vaikutukseltaan leikkaavampi.

Vuodesta 2027 alkaen koko työkyvyttömyyseläke, myös tulevan ajan eläkeosa, kerrotaan elinaikakertoimella. Tuolloin alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen ja elinaikakertoimen määrittely muuttuu lievemmäksi.

Aiheesta muualla:

Arviolaskelmissa käytetään arvioituja elinaikakertoimia

Työeläkkeiden arviolaskelmia varten Eläketurvakeskus laskee Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella ennusteet elinaikakertoimista. Ennusteet päivitetään vuosittain toteutuneilla kuolevuusluvuilla sekä mahdollisilla Tilastokeskuksen uusilla ennusteoletuksilla.  

Työeläkeotteelle lasketussa eläkkeen määrässä on mukana elinaikakertoimen vaikutus. 

Aiheesta muualla:

Elinaikakerrointa ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:

  • eläkkeensaaja on syntynyt ennen vuotta 1948
  • muu kuin osa-aikaeläke on alkanut ennen vuotta 2010
  • työkyvyttömyys on alkanut ennen vuotta 2010
  • työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
  • sotilaan eläkeoikeus on syntynyt ennen vuotta 2010
  • yksityisen puolen rekisteröidyn lisäeläkkeen määrää laskettaessa.

Kansaneläkkeeseen ei elinaikakerrointa

Eläkkeensaajan kokonaiseläkkeeseen vaikuttaa myös kansaneläke. Elinaikakerrointa ei sovelleta kansaneläkkeen määrään.

Kansaneläke määräytyy eläkkeen alkaessa työeläkkeen määrän perusteella. Kansaneläke muuttuu vuosittain hintojen nousua vastaavasti. Toisinaan tehdään erillisiä tasokorotuksia.

Kansaneläkettä saavalla kansaneläke kompensoi noin puolet elinaikakertoimen vaikutuksesta työeläkkeeseen. Takuueläkettä saavalla kansaneläke ja takuueläke kompensoivat koko elinaikakertoimen vaikutuksen.

Kansaneläkkeen määrän laskemisesta kerrotaan osiossa Kansaneläke-etuudet.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.