Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään
Elinajanodotteen muutos vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin elinaikakertoimen avulla. Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntekoa.
Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä. Se ei kavenna eläkkeensaajan koko vanhuuseläkeajalta maksettavaa eläkkeen yhteismäärää, jos eläkkeensaaja elää elinajanodotteen pidentymistä vastaavaan ikään. Elinajanodotteen vertailutasona on vuoden 2009 odote, jolloin elinaikakerroin sai arvon yksi (1,00000).
Eri ikäluokille vahvistetut elinaikakertoimet
Syntymävuosi | Elinaikakerroin |
---|---|
1947 | 1,00000 |
1948 | 0,99170 |
1949 | 0,98689 |
1950 | 0,98351 |
1951 | 0,97914 |
1952 | 0,97552 |
1953 | 0,97200 |
1954 | 0,96800 |
1955 | 0,96344 |
1956 | 0,96102 |
1957 | 0,95722 |
Jos eläkkeelle siirtyvä haluaa säilyttää säilyttää sen eläkkeen tason, jonka hän olisi ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, hänen on työskenneltävä pidempään.
Elinaikakerroin sisältyi vuoden 2005 eläkeuudistukseen ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 alkaviin eläkkeisiin. Elinaikakerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä, eikä se muutu enää eläkkeen alkamisen jälkeen.
Kun vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteen muuttumiseen, elinaikakerrointa lievennetään siten, että sen määräytymisessä otetaan vuodesta 2027 lukien huomioon alimman vanhuuseläkeiän muutokset.
Elinajan piteneminen vaikuttaa eläkkeen suuruuteen myös monissa muissa maissa.
Lue lisää:
- Elinaikakertoimen laskenta (pdf)
- Longevity is increasing – what about the retirement age?
- Predictive Distribution of Adjustment for Life Expectancy Change
- Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit – teoriaa ja kokemuksia jarruista ja elinaikakertoimista
- Muistio eliniän muutoksen hallinnasta eurooppalaisissa eläkejärjestelmissä (pdf)
Aiheesta muualla: