Innovointiryhmä miettii työeläkealan yhteisten liiketoimintatarpeiden uudistusvaihtoehtoja. Ryhmä ei hamua kuuta taivaalta, vaan keskittyy nykyisten yhteisten prosessien sujuvuuden parantamiseen ja yhä digitalisoituvan työeläkealan tukemiseen.

Pitkään alalla toimineista konkareista koostuva ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Sari Alanko, on kokoontunut viime syksystä lähtien useisiin työpajoihin.

Kun rekisteripohjaisten eläketurvatietojen käsittelystä ja hyödyntämisestä on kyse, asiat kytkeytyvät lopulta tavalla tai toisella myös teknologisiin ratkaisuihin. Keskusteluissa on esimerkiksi työeläkealan yhteisten rekistereiden uudistamistarve.

– Yhteisten rekistereiden ja palveluiden keskuskoneympäristöstä luopuminen nopealla aikataululla on todettu olevan kustannussyistä välttämätöntä. Siksi mietimme nyt keskuskonerekistereiden uudistamisen ja palasteltujen palvelukokonaisuuksien liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, Alanko sanoo.

Alangon mukaan vanhasta luopuminen ja uuden luominen toisivat kaivattuja liiketoiminnallisia hyötyjä. Laatu paranisi myös teknologisen ylläpidon näkökulmasta.

– Mitään ideaa ei ole siinä, että kopioitaisiin aina nykyinen toimintatapa sellaisenaan miettimättä, voitaisiinko jotakin tehdä toisin. Esitämme rohkeita avauksia ja kehitysideoita yhteisiin toimintoihin.

Kohti elämäntilannelähtöistä palvelua

Innovointiryhmän tehtävänä on tunnistaa alan yhteisten palveluprosessien uudistustarpeita. Näin se samalla luo kokonaisnäkemyksen toimintaympäristöstä laajemminkin ja arvioi eri sidosryhmien uudistusten ja valtionhallinnon hankkeiden vaikutuksia. Pohdinnassa ovat esimerkiksi Tulorekisterin ja Väestötietojärjestelmän nykyistä laajemmat rinnakkaishyödyt.

Lisäksi ryhmässä tarkastelussa on kansalaisen näkökulma ja pohdinta, miten työeläke-etuudet kytkeytyvät kunkin eri elämäntilanteisiin. Itse asiassa elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio on agendalla myös valtionhallinnossa ja mainittu Orpon hallituksen kirjauksissa.

– Elämäntapahtumalähtöinen ajattelu tarkoittaa, että palveluita kehitettäessä ratkaisuissa otetaan huomioon kokonaisvaltaisemmin yksilön elämäntilanteissa esiin tulevat tarpeet ja asioinnin sujuvoittaminen eri toimijoiden välillä, innovointiryhmän puheenjohtaja Alanko sanoo.

Innovointiryhmä on tunnistanut reilun tusinan verran eri elämänvaiheita, joissa eläke tai alan tarvitsemat tiedot tulevat joko suoraan tai välillisesti osumaan ihmisen elämäntilanteisiin. Tällaisia tilanteita yksilön elämänkaarella ovat muun muassa syntymä, 17–18 ikävuoden täyttäminen, koulutus ja opiskelu, työskentely, sairastuminen ja kuntoutuminen, ikääntyminen ja eläkkeelle jääminen sekä lopulta kuolema.

Yhteistä ratkaisua haetaan

Innovointiryhmän työpajoissa syntyvät ehdotukset viedään jatkokehittelyyn Eläkevakuutuksen yhteisten palveluiden ohjausryhmään (EPO). Se lopulta päättää liiketoimintaratkaisuista.

Alanko ei arkaile sanoa, että sähköinen asiointi tulee olemaan työeläkealalla ensisijainen palvelumuoto ja prosessit yhä tehostuvat digitalisaation avulla. Tämäkin edellyttää vanhasta luopumista ja rohkeaa helppokäyttöisten digitaalisten palveluiden kehittämistä.

– Ajan saatossa se voisi tarkoittaa digitaalisia lompakoita, paperitonta työeläkeotetta ja ylipäätänsä sidosryhmiltä tarvittavien tietojen saantia palveluiden käyttöön yhä useammin suoraan tiedon alkulähteeltä. Esimerkiksi henkilörekisterin tiedot saataisiin suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Haastaminen on luonnollinen osa muutosta

Alanko korostaa, että innovointi on uuden keskustelun sytyttämistä. Kehittämisajatuksia puntaroidaan ja pohdittavaksi tulee, mistä on luovuttava, jotta palveluiden laatu ja toimeenpanon sujuvuus paranisivat.

Haastaminen on luonnollinen osa muutosta, jos asioita on tehty pitkään samalla tavalla. Iterointi ja erilaiset selvittelyt tarjoavat arvokasta palautetta ja näkökulmia, jotka auttavat parantamaan uudistusten suunnittelua ja toteutusta.

– Eihän meillä ole kaikki tieto ja asioiden syvin asiantuntemus. Tämän me ryhmässä hyvin tiedostamme, Alanko sanoo.

Liiketoimintaa pohtivalta ohjausryhmältä Alangon ryhmä vastaavasti saa työlleen arvokasta palautetta ja näkökulmia, jotka auttavat parantamaan toteutusta. Keskustelu on kahdensuuntaista.

Nopeasti toteutettavissa olevat innovoinnit ovat myös tärkeä osa uudistumista.

– Pientenkin muutosten avulla voimme saada onnistumisen kokemuksia, mutta samalla edetä tavoiteltuun suuntaan.

Alangon mukaan osa uudistuksista veisi pidemmän aikaa ja jotkut voitaisiin toteuttaa lähivuosina. Useimmiten ne kuitenkin edellyttäisivät lainsäädäntömuutoksia.

Työ jatkuu, ja kesän jälkeen innovointiryhmän kokoontumisessa työpajan aiheena on tekoälyn hyödyntäminen työeläkealan yhteisissä palveluissa.