Eläkeuudistuksen vaikutuksia arvioitu laajasti useilla eri laskentamalleilla
Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan vuoden 2025 alussa sovitun työeläkeuudistuksen vaikutuksia. Eläkeuudistuksessa muutetaan erityisesti TyEL-järjestelmän sijoitus- ja rahoitussääntöjä. Raportissa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia monipuolisesti useilla eri laskentamalleilla. ETK julkaisee stokastiseen väestöennusteeseen perustuvia laskelmia ja eläkelaitoskohtaisia laskelmia nyt ensimmäistä kertaa.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeuudistuksesta tammikuussa 2025 Suomen hallituksen toimeksiannosta. Uudistus koskee yksityisalojen TyEL-järjestelmän sijoitus- ja rahoitussääntöjä. Lisäksi uudistus muuttaa kaikkien työeläkkeiden indeksointia.
ETK:n tänään julkistamassa uudessa laskelmaraportissa arvioidaan eläkeuudistuksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä vuoteen 2090 asti.
Neljä stokastista laskelmaa tuhansilla skenaarioilla
ETK:n laskelmaraportissa tarkastellaan eläkeuudistuksen vaikutuksia neljän eri laskelman valossa.
Kaikissa laskelmissa sijoitustuotot, inflaatio ja ansiotason kehitys on mallinnettu stokastisesti. Stokastiikka tarkoittaa, että laskelmissa on huomioitu tuhansia tiettyjen sääntöjen mukaan arvottuja vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. Useiden vaihtoehtoisten laskelmien esittäminen korostaa sitä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa mallintaa näitä ilmiöitä.
Laskelmat on laadittu ETK:n pitkän aikavälin PTS-mallilla, joka simuloi koko työeläkejärjestelmän rahoitusta vuosikymmenien päähän. Stokastinen peruslaskelma perustuu ETK:n Feeniks-sijoitustuottomallilla luotuihin 5 000 skenaarioon.
Tämä stokastinen peruslaskelma on tehty myös eläkelaitoskohtaisesti ETK:n lyhyen aikavälin LT-mallilla. Mallin avulla tarkastellaan eläkelaitosten vakavaraisuusastetta, osakepainoa, konkurssiriskiä ja tuottoa.
Lisäksi raporttiin sisältyy kolme vaihtoehtoista laskelmaa eläkeuudistuksen vaikutuksista. Ensimmäisessä vaihtoehtoisessa laskelmassa ETK:n Feeniks-mallin sijoitustuotot yhdistetään stokastiseen väestöennusteeseen ja toisessa Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteeseen.
Kolmannessa vaihtoehtoisessa laskelmassa käytetään Ortec Finance -yhtiön sijoitustuottomallia. Malli on laajasti käytössä eri maiden eläketoimijoilla ja sillä voidaan tuottaa vastaavanlaisia skenaarioita kuin ETK:n Feeniks-mallillakin.
Eläkeuudistuksen vaikutukset riippuvat monista tekijöistä
ETK on kehittänyt ja monipuolistanut ennustemallejaan, jotta eläkeuudistuksen vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin etenkin sijoitusmarkkinoiden ja väestörakenteen kehitykseen liittyvien epävarmuuksien suhteen.
Lisäksi uudet ennustemallit auttavat arvioimaan entistä paremmin, minkälaisilla vaikutuksia eläkeuudistuksella on eläkevakuuttajille.
Eri mallien avulla voidaan testata, miten tulokset muuttuvat oletusten muuttuessa. Näin muodostuu kokonaiskuva uudistuksen vaikutuksista eri talous- ja väestökehityksen olosuhteissa.
Tulokset viittaavat siihen, että uudistus lisää TyEL-eläkemaksun vaihtelua, mutta pitkällä aikavälillä odotusarvoinen tuotto kasvaa. Samalla eläkemaksun taso odotusarvoisesti alenee.
Eläkeuudistukseen sisältyy myös maksussa oleviin työeläke-etuuksiin vaikuttava indeksirajoitin. Rajoitin leikkaa työeläkeindeksin kasvua, jos ansiotaso kasvaa hintoja hitaammin. ETK:n laskelmien mukaan indeksirajoittimen vaikutus eläkkeisiin on pieni.
Aiheesta lisää:
