– Eläkeuudistus ei sisällä suurta dramatiikkaa. Se parantaa eläkkeiden rahoitusta ja julkista taloutta, ja samalla järjestelmän säännöt pysyvät selkeinä. Suomalaisesta eläketurvasta voi olla ylpeä, totesi Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto Työeläkepäivän avauspuheenvuorossaan Finlandia-talolla.

Vakaan eläkejärjestelmän ympärillä kuitenkin puhaltaa navakasti. Toimintaympäristöstä on tulossa monenlaista muutosta ja epävarmuustekijöitä, joita ei tässä ajassa kaikkien mahdollisten skenaarioiden osalta pystytä tunnistamaankaan.

Väestönkehitys on ratkaisevaa sekä kansantaloudelle, mutta myös eläkejärjestelmälle. Myös julkisen talouden kehitys voi tulevaisuudessa vaikuttaa eläkejärjestelmään.

– Poliittiset riskitkin ovat nousussa. Löytävätkö päätöksentekijät eläkkeiden kehittämiseen jatkossa yhteisen sävelen? Kautto kysyi.

Yhtenä toimintaympäristön heikkoutena Kautto piti myös yhteiskunnassa vellovaa synkkyyttä. Toivoa paremmasta tarvitaan.

– Olettakaamme, että käy hyvin.

Nuorilta puuttuu visio paremmasta

Suomen synkkään ilmapiiriin tarttui Työeläkepäivässä myös Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.

Kivijärven mukaan nuorison luottamus instituutioihin ei ole juuri muuttunut, mutta luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt.

Eläkejärjestelmälle Kivijärvi heitti pallon tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi.

– Nuorilta puuttuu samanlainen tulevaisuusvisio kuin aiemmilla ikäluokilla on ollut.

Ilmaisia lounaita ei näköpiirissä

Työeläkepäivän ensimmäisessä seminaarissa ETK:n kehityspäällikkö  Heikki Tikanmäki avasi eläkeuudistuksen vaikutuksia tuoreiden laskelmien valossa.

– Keskeisin muutos eläkeuudistuksessa on sijoitusriskin kasvattaminen, ja lähtökohtaisesti uudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Kun sijoitusriskiä kasvatetaan, tuotto-odotus paranee.

Mutta sijoitusriskin kasvattaminen ei ole ilmainen lounas. Riskit voivat toteutua.

– Olisi hyvä miettiä etukäteen mitä tehdään, jos tuottokehitys kääntyy heikoksi, Tikanmäki totesi.

Hän arvioi myös, että tavoite eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamisesta ei toteudu.

Finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöistä muistutti puheenvuorossaan eläkejärjestelmän ja valtion liitoksista. Osa työeläkkeistä rahoitetaan verovaroin. Lisäksi työeläkevakuutusmaksut mielletään osaksi veropohjaa ja ne on nähtävä työn verotuksena.

Irvistyksiä, hymyjä ja tiukkaa kritiikkiä

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Liisa Siika-aho puheenvuorossaan puolestaan kiitti työmarkkinajärjestöjä tammikuisesta eläkeuudistussopimuksesta ja totesi, että uudistus näyttää valtion näkökulmasta paremmalta kuin aluksi arvioitiin.

– Se hyväksyttiin irvistyksellä, mutta nyt irvistys on muuttunut hymyksi.

Tuoreen arvion mukaan eläkeuudistus vahvistaisi julkista taloutta lähes kaksinkertaisesti alkuperäiseen tavoitteeseen nähden.

Professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sen sijaan suhtautui eläkeuudistukseen kriittisesti. Määttänen piti sijoitusriskin kasvattamista järkevänä, mutta eläkeuudistusta kokonaisuutena riittämättömänä.

Hallituksen esitys uudistuksesta lähtee lausuntokierrokselle joulukuussa ja pyritään antamaan eduskunnalle maaliskuussa. ETK julkaisee laskelmaraportin vaikutuslaskelmineen joulukuussa.

Pitkäikäinen Suomi ja ennustamisen vaikeus

Työeläkepäivän toisessa seminaariosuudessa tarkasteltiin Suomea, jossa elinikä kasvaa ja tulevan ennustaminen vaikeutuu.

Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren korosti, että työuria on välttämätöntä pidentää pitkäikäisyyden yhteiskunnassa.

– Elämänkulku venyy keskivaiheilta eli saamme lisää terveitä keski-iän vuosia. Koko yhteiskunnan on sopeuduttava pitkäikäisyyteen kaikilla tasoilla, yhteiskuntaluokkien eriarvoisuudet tunnistaen.

Max Planck -instituutin johtaja ja Helsingin yliopiston professori Mikko Myrskylä peräänkuulutti kehittyneempiä stokastisia väestöennusteita, jotka huomioivat epävarmuustekijät nykyistä tarkemmin.

– Tällaiset ennusteet auttavat hahmottamaan erilaisia mahdollisia kehityspolkuja ja tarjoavat näkymiä siihen, millaisia vaikutuksia erilaisilla poliittisilla päätöksillä voi pitkällä aikavälillä olla.

Raikkaasti puhuneen Myrskylän mukaan skenaariopohjaisten ennusteiden aika on ohi.

Aikahyppy vuoteen 2050  

Työeläkepäivän lopuksi hypättiin tulevaisuudessa eteenpäin työeläkealan kvartaalin verran eli 25 vuotta eteenpäin. Miltä eläketurva ja ympäröivä maailma näyttää vuonna 2050?

Taloustarkkailija ja kirjailija Pekka Seppänen lähti tarkastelemaan tulevaisuutta palaamalla ensin 25 vuoden takaiseen Suomeen. Hänen mukaansa maailmassa ja työeläkejärjestelmässä ei ole tapahtunut suuria mullistuksia näin lyhyessä ajassa.

Seppänen ennustaa muutoksen jatkuvan hitaasti myös tulevaisuudessa – työeläkejärjestelmää justeerataan maltillisesti. Hän muistutti, että vaikka mediassa korostetaan usein negatiivisia näkökulmia, historiallisesti olemme hyvässä tilanteessa.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki totesi, että 25 vuotta on lyhyt aika muuttaa eläkejärjestelmän syviä periaatteita, vaikka muutospaineita ympäröivästä yhteiskunnasta tulee. Kotamäki nosti esiin huolen polarisaatiosta sen eri muodoissa. Hän korosti jatkuvaa huolenpitoa instituutioista, kuten eläkejärjestelmästä, sillä niiden toimivuus luo luottamusta ja vähentää yhteiskunnallista jakautumista.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Suvi Mäkeläinen kysyi, miten hyvinvointivaltion lupaus toteutuu tulevaisuuden Suomessa.

– Pidetäänkö huolta niistä nuorista, jotka jaksavat juuri ja juuri? Entä kasaantuuko ikääntyneiden vanhempien hoivavastuu lasten harteille?

Mäkeläinen ehdotti eläkejärjestelmän luottamuksen vahvistamiseksi faktapohjaista keskustelua nuorten käyttämiin medioihin.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari hahmotteli Suomelle kaksi vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota: joko teollisen murroksen vaikutukset tasaantuvat tai sitten nopeat muutokset, kuten digitalisaatio, jatkuvat. Hän korosti suomalaisen yhteiskunnan vahvaa sopeutumiskykyä, joka perustuu koulutettuun väestöön, toimivaan sosiaaliturvaan ja infrastruktuuriin.

Tilaisuus huipentui Ylioppilaskunnan Laulajien esitykseen ja verkostoitumiseen, jonka lomassa siemailtiin Työeläke-lehden 60-vuotisjuhlan kunniaksi ETK:n ylimatemaatikko Kaarlo Reippaan reseptillä valmistettua työeläkeolutta.

Työeläkepäivää vietettiin 5. marraskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Työeläkealan vuosittaiseen verkosto- ja koulutustapahtuma saapui noin 600 osallistujaa. Päivän teemana oli Nuoret, harmaantuva Suomi ja eläkeuudistus.