A1-todistusten määrä kasvanut kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa
Kansainvälistyvä työelämä ja lisääntynyt tietoisuus näkyvät kasvuna A1-todistusten hakemusmäärissä. Myös ulkomaan eläkkeitä haettiin edellistä vuotta enemmän.
Vuonna 2025 Eläketurvakeskus (ETK) myönsi yhteensä 26 700 todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomailla työskentelyn aikana. Määrä on noin 4 000 enemmän kuin vuonna 2024. Myönnettyjen A1-todistusten vuosittainen määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut kolminkertaiseksi.
Myönnetty A1-todistus osoittaa, että henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan. Tällöin myös sosiaaliturvaetuudet, kuten työeläke, määräytyvät Suomen lainsäädännön mukaisesti. Todistusta haetaan Eläketurvakeskuksesta.
A1-todistuksia haetaan muun muassa ulkomaan työkomennuksille. Tällöin suomalainen yritys lähettää työntekijänsä määräajaksi töihin esimerkiksi tytäryritykseen toiseen maahan, mutta työntekijän sosiaaliturva halutaan pitää Suomessa. Ruotsi on säilyttänyt kärkisijansa yhteen maahan myönnettyjen todistusten osalta. Seuraavina tulevat Espanja ja Saksa.
– Espanjaan myönnetyt A1-todistukset ovat olleet kasvussa muutaman vuoden ajan, mikä kertoo lisääntyneestä etätyöstä auringon alla, sanoo vakuuttamisasiantuntija Hanna Hyttinen Eläketurvakeskuksesta.
Usean maan todistusten osuus noussut puoleen
– A1-todistusta tarvitaan myös tilanteissa, joissa työskentely tapahtuu säännöllisesti useassa maassa, esimerkiksi työmatkojen tai ulkomaisten projektien vuoksi. Myös satunnaisia etätyöjaksoja tehdään ulkomailla aiempaa enemmän, Hyttinen sanoo.
Tällöin haetaan usean maan todistusta, koska työskentely tapahtuu sekä Suomessa että säännöllisesti ulkomailla. Vuonna 2025 puolet myönnetyistä A1-todistuksista koski useassa maassa työskentelyä.
Ulkomaille lähtevien eläkehakemusten määrä kasvoi
Vuonna 2025 Eläketurvakeskus lähetti ulkomaille 5 500 eläkehakemusta, mikä on 300 enemmän kuin vuonna 2024.
Jos henkilö on työskennellyt ulkomailla eikä ole ollut lähetetty työntekijä Suomesta, hänelle on voinut Suomen sijaan kertyä eläkettä työskentelymaahan. Kun Suomessa asuva henkilö hakee eläkettä ulkomailta, Eläketurvakeskus toimittaa hakemuksen ulkomaan eläkeviranomaiselle. Tämä koskee EU- ja ETA-maita, Iso-Britanniaa, Sveitsiä sekä maita, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus.
– Ruotsi on ollut vuosikymmenien ajan suomalaisten suosituin työskentelymaa. Siksi monelle suomalaiselle on kertynyt eläkettä Ruotsiin. Vuonna 2025 Eläketurvakeskus lähetti Ruotsiin 2 889 hakemusta, eli yli puolet kaikista ulkomaille menevistä eläkehakemuksista, sanoo erityisasiantuntija Reija Suontakanen Eläketurvakeskuksesta.
Toiseksi eniten eläkehakemuksia lähetettiin Viroon (938 hakemusta). Seuraavina olivat Norja (409 hakemusta), Saksa (277 hakemusta), Iso-Britannia (151 hakemusta) ja Sveitsi (106 hakemusta). Loppuosa eläkehakemuksista (758 hakemusta) suuntautui muihin EU-, ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaihin.
Aiheesta lisää:
