Venäjän eläkejärjestelmä

Yleistä

Valuuttakurssi: 1 RUB = 0,024 EUR (05/2013 keskikurssi)
Väkiluku: 142,5 milj. (07/2013 arvio)
Odotettavissa oleva elinikä:
– Miehet: 64,04 v. (2013 arvio)
– Naiset: 76,02 v. (2013 arvio)
Huoltosuhde (65+/15–64 v.): 18,46 (2013 arvio)
BKT:n reaalikasvu: 3,4 % (2012 arvio)
Inflaatio: 5,1 % (2012 arvio)
Keskipalkka: 28 836 RUB (n. 692 €) (04/2013)
Keskimääräinen eläke: 10 417 RUB (n. 250 €) (01/2013)
Eläkemenot BKT:sta: 8,9 % (2010)

Venäjällä on työeläkejärjestelmä, muttei asumisperusteista kansaneläkettä. Työeläke kattaa palkansaajat, yrittäjät ja itsenäiset maanviljelijät. Vähimmäiseläkkeenä myönnetään sosiaaliavustusta niille, joilla ei ole oikeutta yleisestä eläkejärjestelmästä myönnettävään työeläkkeeseen. Lisäksi esim. valtion virkamiehillä, poliisi- ja puolustusvoimien henkilökunnalla on omat eläkelakinsa.

Venäjällä on toteutettu eläkejärjestelmän kokonaisuudistusta vuoden 2002 alusta lähtien, kun maa uusi eläkelakejaan järjestelmän rahoituspohjan rapauduttua. Suurin muutos on koskenut jakojärjestelmärahoitteisen järjestelmän muuntamista osittain rahastoivaksi ja maksuperusteiseksi järjestelmäksi. Rahastointi toteutettiin ottamalla käyttöön yksilöllisiin eläketileihin perustuva rahastoeläkejärjestelmä, joka on pakollinen vuonna 1967 tai sen jälkeen syntyneille.

Vanhuuseläke

Vanhuuseläkeikä on miehillä 60 vuotta ja naisilla 55 vuotta. Eläkkeeseen vaaditaan vähintään viisi vuotta vakuutusaikaa. Vanhuuseläkeikää suunnitellaan nostettavan vuodesta 2015 lähtien. Naisten eläkeikää nostettaisiin kuudella kuukaudella vuodessa ja miesten kolmella, kunnes eläkeikä on 65 vuotta molemmilla sukupuolilla.

Varhaiseläke

Pohjoisimmilla alueilla tai vaarallisessa työssä työskennelleillä työntekijöillä on mahdollisuus saada eläke 5–15 vuotta aikaisemmin. Lisäksi useilla ammatti- ja muilla erityisryhmillä (esim. siviililentäjät, opettajat, lääkintähenkilökunta, esiintyvät taiteilijat ja vähintään viisi lasta tai vammaista lasta kasvattaneet naiset) on mahdollisuus varhennettuun eläkeikään työskentelyajan pituudesta riippuen.

Varhaiseläkkeitä on myönnetty melko löyhin kriteerein, ja myös vakuutetut joiden työoloja ei ole määritelty erityisen raskaiksi ovat olleet oikeutettuja eläkkeelle siirtymiseen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vuoden 2013 alusta alkaen työnantajilta on peritty lisävakuutusmaksua niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat oikeutettuja varhaiseläkkeeseen.

Vanhuuseläkkeen määräytyminen

Vanhuuseläke muodostuu ansiosidonnaisesta vakuutusosasta, joka sisältää myös tasasuuruisen peruseläkkeen, sekä rahastoeläkkeestä. Eläkkeen perustan muodostaa vakuutusosan jakojärjestelmärahoitteinen, maksuperusteinen eläke (NDC), joka määräytyy ansioiden ja työuran aikana maksettujen maksujen mukaan. Maksuja ei rahastoida, vaan ne kirjataan kunkin vakuutetun yksilölliselle eläketilille. Karttuneita eläkeoikeuksia tarkistetaan keskimääräisen palkkakehityksen mukaan. Lopulliseen tarkistukseen vaikuttaa eläkeläisten määrään suhteutetun valtion eläkekassan tulokehitys. Eläkkeelle siirryttäessä kertynyt pääoma jaetaan odotettavissa olevalla eliniällä. Vuonna 2013 elinajanodotteeksi on määritelty 228 kuukautta eli 19 vuotta. Odote on molemmille sukupuolille sama.

Vakuutusosan sisältämä tasasuuruinen peruseläke maksetaan, mikäli vakuutusaikaa on vähintään 5 vuotta. Peruseläkkeen suuruuteen vaikuttaa huollettavien määrä. Yli 80-vuotiaille perusosa on korotettu.

Kuukausittaiset tasasuuruisen osan perustasot (v. 2012) alle 80-vuotiaalle eläkeläiselle ovat:

  • ei huollettavia: 2 963 RUB (n. 73 €)
  • 1 huollettava: 3 952 RUB (n. 97 €)
  • 2 huollettavaa: 4 938 RUB (n. 121 €)
  • 3 tai useampi huollettava: 5 926 RUB (n. 145 €).

Kuukausittaiset tasasuuruisen osan perustasot (v. 2012) yli 80-vuotiaalle eläkeläiselle ovat:

  • ei huollettavia: 5 926 RUB (n. 145 €)
  • 1 huollettava: 6 914 RUB (n. 169 €)
  • 2 huollettavaa: 7 902 RUB (n. 193 €)
  • 3 tai useampi huollettava: 8 889 RUB (n. 218 €).

Rahastoeläke määräytyy maksuperusteisesti ja eläkkeen suuruus riippuu vakuutetun eläkemaksuilleen saamista sijoitustuotoista. Rahastoeläkemaksu on 6 % ansiokaton alittavista bruttotuloista. Työntekijän rahastoeläkemaksun alentaminen vuoden 2014 alusta lähtien on tehty lakiesitys, jonka mukaan valtion oletusrahastoon sijoittaneet maksaisivat rahastoeläkemaksua nykyisen 6 prosentin sijaan 2 prosenttia. Erotus eli 4 prosenttiyksikköä ohjataan jakojärjestelmärahoitteisen työeläkejärjestelmän rahoitukseen.

Eläkkeelle siirryttäessä kertynyt eläkepääoma jaetaan samalla elinajanodotteella kuin vakuutusosassa (NDC). Elinajanodotteen pituudeksi on määritelty 19 vuotta vuoteen 2016 asti, jonka jälkeen elinajanodote määräytyy vuosittain erikseen järjestelmään kuuluvien osalta.

Rahastoeläkejärjestelmiin kuuluminen on pakollista vuonna 1967 ja myöhemmin syntyneille. Rahastoeläkejärjestelmästä on alettu maksaa ulos eläkkeitä vuodesta 2012 lähtien.

Oletusrahastona toimii valtion eläkekassa, jonka sijoitustoimintaa hoitaa Valtion pankki, VEB (Vnecheconombank). Vuodesta 2011 alkaen vakuutetut ovat voineet vuosittain valita, säilyttävätkö he rahastonsa valtion eläkekassassa VEB:n hoidossa vai siirtävätkö sijoitustoiminnan yksityiselle rahastoyhtiölle säilyttäen kuitenkin varat valtion eläkekassassa vai siirtävätkö varat ja sijoitustoiminnan hoidon kokonaan yksityiselle rahastoyhtiölle.

Valtion pankin, Vnesheconombankin (VEB) rahastoissa on noin 80 % rahastoeläkkeistä (1,07 trilj. RUB eli n. 26 mrd. €). Valtio tarjoaa kahta rahastoa: vähäriskisempää valtion arvopaperiportfoliota ja laajennettua sijoitusportfoliota.

Vakuutetut voivat vaihtoehtoisesti valita yhden yksityisistä rahastoista. Yksityisten rahastojen yhteisarvo on 301,5 mrd. RUB (n. 7,9 mrd. €). Vuoden 2012 lopussa tarjolla oli 137 yksityistä eläkerahastoa, joista 107 toimii myös pakollisten eläkkeiden markkinoilla.

Lisäksi lokakuusta 2008 lähtien vakuutetuilla on ollut mahdollisuus maksaa ylimääräistä rahastoeläkemaksua valitsemaansa rahastoon valtion tukemana. Valtio on erityisessä ohjelmassaan luvannut osallistua kunkin vakuutetun rahastoeläkkeen rahoittamiseen yhtä suurella osuudella kuin vakuutettu. Vakuutetun on maksettava lisämaksua vähintään 2 000 RUB (n. 48 e) vuodessa. Enimmäismäärä on 12 000 RUB (288 e). Valtio on lupautunut osallistumaan vastaavalla osuudella rahastoeläkkeen rahoittamiseen enintään 10 vuoden ajan. Järjestelyyn mukaan pääseminen vaatii vakuutetulta lisämaksujen aloittamisen 1.10.2013 mennessä. Vuoden 2013 alkuun mennessä yli 10 miljoona on ilmoittanut halukkuudestaan osallistua. Näistä noin 2,5 miljoonaa oli mukana järjestelyssä vuoden 2012 lopussa.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke lasketaan kolmen eri tason perusteella:

  • 100 %:n työkyvyttömyys, joka vaatii jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria I)
  • 100 %.n työkyvyttömyys, joka ei vaadi jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria II)
  • vähintään 50 %:n työkyvyttömyys, joka ei vaadi jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria III).

Työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusosan saamiseksi vaadittava vähimmäisvakuutusaika määräytyy vakuutetun iän mukaan. Alle 20-vuotiaalta vakuutusaikaa ei vaadita.

Eläke määräytyy samoin kun vanhuuseläke. Tasasuuruinen osa riippuu eläkkeensaajan huollettavien määrästä ja työkyvyttömyyskategoriasta.

Kuukausittaiset perustasot eläkeläiselle, jolla ei ole huollettavia (v. 2012):

  • 5 926 RUB (n. 145 €) (kategoria I)
  • 2 963 RUB (n. 73 €) (kategoria II)
  • 1 482 RUB (n. 36 €) (kategoria III).

Kuukausittaiset perustasot eläkeläiselle, jolla on yksi huollettava (v. 2012):

  • 6 914 RUB (n. 169 €) (kategoria I)
  • 3 951 RUB (n. 97 €) (kategoria II)
  • 2 469 RUB (n. 60 €) (kategoria III).

Kuukausittaiset perustasot eläkeläiselle, jolla on kaksi huollettavaa (v. 2012):

  • 7 902 RUB (n. 193 €) (kategoria I)
  • 4 938 RUB (n. 121 €) (kategoria II)
  • 3 457 RUB (n. 85 €) (kategoria III).

Kuukausittaiset perustasot eläkeläiselle, jolla on kolme tai useampi huollettava (v. 2012):

  • 8 889 RUB (n. 218 €) (kategoria I)
  • 5 926 RUB (n. 145 €) (kategoria II)
  • 4 445 RUB (n. 109 €) (kategoria III).

Perhe-eläke

Edunsaajia ovat:

  • yli 55-vuotiaat naislesket
  • yli 60-vuotiaat mieslesket tai vanhemmat
  • työttömät, jotka hoitavat alle 14-vuotiasta tai vammaista lasta
  • alle 18-vuotiaat lapset
  • opiskelevat lapset 23 vuoden täyttämiseen saakka
  • alle 18-vuotiaana vammautuneet lapset (perhe-eläke kestää koko elämän)
  • alle 18-vuotiaat veljet ja siskot
  • yli 60-vuotiaat isoisät
  • yli 55-vuotiaat isoäidit
  • työkyvyttömät isoisät ja -äidit.

Perhe-eläkettä maksetaan riippumatta edunjättäjän vakuutusajan pituudesta. Perhe-eläke määräytyy vanhuuseläkkeen tavoin tasasuuruisesta osasta ja ansiosidonnaisesta vakuutusosasta. Tasasuuruinen osa on puolet vanhuuseläkkeen perusmäärästä eli 1 482 RUB (n. 36 €) kuukaudessa. Täysorvoille maksettava tasasuuruinen osa on 2 963 RUB (n. 73 €) per lapsi.

Vakuutusosan määrään vaikuttaa edunjättäjän kartuttama eläkeoikeus ja edunsaajien lukumäärä. Kuolleen yksinhuoltajaäidin lapsille maksetaan karttunut eläkeoikeus kaksinkertaisena. Eläke jaetaan tasan etuisuuteen oikeutettujen kesken. Uudelleenavioituminen ei lakkauta leskeneläkettä.

Vähimmäiseläke

Vähimmäiseläkkeenä voidaan maksaa osa tasasuuruisesta perusosasta niille, joilla ei ole oikeutta yleisestä eläkejärjestelmästä myönnettävään työeläkkeeseen. Vähimmäiseläkkeen saannin alaikäraja on 65 vuotta miehillä ja 60 vuotta naisilla.

Perhe-eläkettäkin voidaan maksaa vähimmäiseläkkeenä, mikäli edunjättäjä ei ollut oikeutettu työeläkkeeseen. Etuisuudet määrittelee hallitus edunsaajien kategorioiden mukaisesti.

Vähimmäiseläkkeitä ei makseta ulkomaille. Eläkkeen saanti ei edellytä työnteon lopettamista eikä eläke-aikana ole ansiokattoa.

Indeksisuoja

Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä tarkistetaan inflaation ja keskimääräisen palkkatason nousun mukaan. Lopulliseen tarkistukseen vaikuttaa eläkeläisten määrään suhteutetun valtion eläkekassan tulokehitys. Peruseläkkeitä on vuoden 2008 jälkeen tarkistettu keskipalkkojen kehityksen mukaan.

Rahoitus (2013)

Venäjällä eläketurva rahoitetaan työnantajamaksuin sekä yleisin verovaroin. Palkansaajalta ei peritä eläke- tai sosiaalivakuutusmaksuja. Venäjän eläkekassa kerää maksut.

Työnantajan eläkemaksu on 22 % tuloista, jotka jäävät alle 568 000 RUB (n. 13 630 €) vuodessa. Työnantajamaksu vuoden osalta on enintään 124 960 RUB (n. 3 000 €). Eläkemaksusta 16 prosenttiyksikköä menee jakojärjestelmärahoitteisen työeläkkeen ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen ja 6 prosenttiyksikköä rahastoituun rahastoeläkkeeseen. Lisäksi rajatulon (RUB 568 000) ylittävältä osalta peritään 10 % tuloista, jolla rahoitetaan jakojärjestelmärahoitteisen vakuutusosan tasasuuruista osaa.

Rahastoeläkevarat olivat 2 278 mrd. RUB vuoden 2013 alussa. Yksityisten NPF-rahastojen osuus oli 600 mrd. RUB.

Valtio rahoittaa kokonaan vähimmäiseläkkeet. Paikallishallinto voi maksaa lisäetuisuuksia omista budjeteistaan.

Varhennettuun varhaiseläkkeeseen oikeutetut työntekijät ovat maksaneet vuoden 2013 alusta alkaen varhaiseläkkeen vakuutusmaksuja. Lisämaksun suuruus on 2–4 % vuonna 2013. Vuonna 2014 lisämaksu on 4–6 % ja 2015 se on 6–9 %.

Vapaaehtoiset työmarkkinaeläkkeet

Lisäeläketurva on pääsääntöisesti järjestetty vapaaehtoisissa eläkerahastoissa (Non-State Pension Funds, NPF). Presidentin asetus lisäeläkerahastoista tuli voimaan 1992 ja laki lisäeläkerahastoista 1998. Lisäeläkesäästämisen suosiota on viime vuosina pyritty kasvattamaan ja tämä on tuonut myös muutoksia sitä koskevaan lainsäädäntöön.

Lisäeläkejärjestelmien kattavuudessa on voimakkaita toimialakohtaisia eroja. Lähes kaikki polttoaine- ja sähköntuotantoalan työntekijät kuuluvat lisäeläkejärjestelmiin, mutta esimerkiksi opetus- ja terveysaloilla sekä rakennusalalla kattavuus on alle 10 %.

Lisäeläkejärjestelyissä oli vuonna 2012 vajaa 7 miljoonaa jäsentä. Lisäeläkkeitä hoitavia eläkerahastoja oli 137 vuonna 2012. Näistä 107 hallinnoi myös pakollisia rahastoeläkkeitä. Eläkerahastojen määrä on puolittunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana. Rahastoja oli 270 vuonna 2004. NPF:n hallinnoimat vapaaehtoiset eläkevarat olivat noin 747 mrd. RUB. Kaksi suurinta hallinnoi 65 % eläkevaroista.

Lisäeläkejärjestelmät ovat pääsääntöisesti maksuperusteisia, mutta etuudet voivat olla myös etuusperusteisia tai näiden yhdistelmiä. Etuudet myönnetään elinikäisenä tai määräaikaisena annuiteettina. Lisäeläkejärjestelmistä maksetaan kertasuoritteisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Etuus määräytyy työkyvyttömyyden asteen mukaan. Lisäksi kuolemantapauksissa eläke maksetaan edunsaajille tai kuolinpesälle.

Hallinto

Yleistä eläkejärjestelmää hallinnoi Venäjän eläkekassa. Työ- ja sosiaaliministeriö säätää lait ja valvoo mm. Venäjän eläkekassaa

Rahastoeläkevaroja hallinnoivat valtion pankki Vnesheconombank (VEB) ja yksityiset varainhoitajat. Keskuspankki valvoo eläkerahastoja

Aiheesta muualla: 

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: MIKA VIDLUND