Eläkkeiden indeksointi muissa maissa

Suomen tapaan eläkkeiden indeksitarkistukset muissa maissa perustuvat usein kuluttajahintojen kehitystä mittaavan hintaindeksin ja palkansaajien keskimääräisen ansiotason muutoksia mittaavan palkkaindeksin muutoksiin. Usein eläkeindeksit seuraavat määrätyssä suhteessa kummankin indeksin muutoksia.

Tyypillistä myös on, että työuran aikana karttuneiden eläkeoikeuksien tarkistamiseen käytetään eläkkeen alkumäärää laskettaessa eri indeksiä kuin maksussa olevien eläkkeiden tarkistamiseen.

Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten talouden kehitys tai väestön ikääntyminen. Tähän ryhmään kuuluvat maat, joissa on käytössä erilaisia sopeutusindeksejä (esim. Ruotsi ja Saksa).

Maksussa olevien eläkkeiden tarkistukset

Maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksiin sovelletaan usein erilaisia hintojen- ja palkkojen yhdistelmäindeksejä tai  hintojen kehitykseen liittyviä indeksejä. Puhtaasti palkkojen kehitykseen perustuvien indeksien käyttö on sen sijaan harvinaista. Useassa maassa on myös käytössä erilaisia taulukossa esitettyjä muita menettelyjä, jossa tarkistukset ovat yhteydessä myös eläkejärjestelmän taloudelliseen tasapainoon tai koko maan talouden kehitykseen.

Esimerkiksi Saksassa tarkistuksessa otetaan huomioon palkkojen kehityksen lisäksi myös eläkemaksun ja eläkkeensaajien määrän muutokset. Ruotsissa työeläkkeiden tarkistukset perustuvat palkkakehitykseen, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikköä. Jos eläkejärjestelmä on taloudellisesti epätasapainossa, vähennetään tästä sopeutusindeksistä vielä alijäämän osoittama osuus, eli ns. jarru. Ylijäämätilanteessa sopeutusindeksiä parannetaan (ns. kaasu). Ruotsissa tarkistus voi olla negatiivinen. Sen sijaan Saksassa sopeutusmekanismia on lievennetty suojalausekkeella, jonka mukaan eläkkeiden tarkistukset eivät voi olla negatiivisia.

Ansaittujen eläkeoikeuksien eli eläkekarttuman tarkistamisessa palkkojen muutoksella on tyypillisesti suurempi paino. Näin on myös Suomessa.

Taulukossa on esitetty vanhuuseläkkeiden indeksisäännöt eri maissa. Eri eläkelajeja voidaan kuitenkin tarkistaa taulukosta poikkeavalla tavalla. Monissa maissa yleiset lakisääteistä eläkettä täydentävien ns. työmarkkinaeläkkeiden indeksisäännöt eroavat lakisääteisistä eläkkeistä.

Maat Järjestelmä Hinta (H) Palkka (P) Muu menettely
Alankomaat Lakisääteinen x (Kansaneläke)
Työmarkkinaeläke H tai P sekä rahastojen kehitys
Belgia Lakisääteinen x
Bulgaria Lakisääteinen H(50) / P(50)
Espanja Lakisääteinen Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% – max.  H + 0,5%
Irlanti Lakisääteinen Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009-2015.
Islanti Lakisääteinen x
  Työmarkkinaeläke x
Iso-Britannia Lakisääteinen H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
Italia Lakisääteinen x
Itävalta Lakisääteinen x
Japani Lakisääteinen H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
Kanada Lakisääteinen x
Kreikka Lakisääteinen H(50) / BKT(50)
Kroatia Lakisääteinen H / P (70/30; 50/50; 30/70 ), mikä eläkeläiselle edullisin
Kypros Lakisääteinen Perusosa: P, lisäosa: H
Latvia Lakisääteinen Työeläke: H(75) / P(25)
Liettua Lakisääteinen Hallituksen erillispäätöksillä
Luxemburg Lakisääteinen H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
Malta Lakisääteinen x
Norja Lakisääteinen Kansaneläke: P – 0,5 %
Työeläke: P – 0,75 %
Portugali Lakisääteinen x (kun BKT:n kasvu <2%)
Puola Lakisääteinen Työeläke: H (80)/P(20)
Ranska Lakisääteinen x
  Työmarkkinaeläke x
Romania Lakisääteinen Työeläke: H (50)/P(50)
Ruotsi Lakisääteinen x (Kansaneläke) Työeläke: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
  Työmarkkinaeläke x
Saksa Lakisääteinen P ja eläkemaksutason muutos sekä vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut muutos.
Slovakia Lakisääteinen Työeläke: H (80)/P(20)
Slovenia Lakisääteinen Työeläke: H (40)/P(60)
Sveitsi Lakisääteinen Työeläke: H (50)/P(50)
  Työmarkkinaeläke x
Tanska Lakisääteinen x (Kansaneläke) ATP-työeläke: rahastojen kehitys (H)
  Työmarkkinaeläke Rahastojen kehitys
Tshekki Lakisääteinen H(67)/P(33)
Unkari Lakisääteinen x
Suomi Lakisääteinen x (Kansaneläke) Työeläke: H(80)/P(20)
Venäjä Lakisääteinen x
Viro Lakisääteinen Työeläke: H(20)/P(80)
Yhdysvallat Lakisääteinen x

Maksussa olevien työeläkeindeksien kehitys esimerkkimaissa

Alla olevassa kuviossa on esitetty Suomen, Saksan (vanhat osavaltiot) ja Ruotsin maksussa olevien työeläkkeiden kumulatiivinen kehitys vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Työeläkeindeksien nimelliskehitys Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa  (1999=100)

Indeksit SEDEFI 10062016

Työeläkeindeksien reaalikehitys Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa (1999=100)

reaalinen_indeksi_fisede

Seuraavassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistukset Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Viron osalta.

Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan maksussa olevien työeläkkeiden indeksitarkistukset (nimellinen), %

 Suomi  Ruotsi  Viro  Saksa (vanhat osavaltiot)  Saksa (uudet osavaltiot)
 2016 0,0 4,2 5,7  4,25  5,95
 2015 0,39 0,9 6,3  2,1  2,5
 2014 1,37 -2,7 5,8  1,67  2,53
 2013 2,82 4,1 5,0  0,25  3,29
 2012 3,61 3,5 4,4  2,18  2,26
 2011 1,35 -4,3 0,0  0,99  0,99
 2010 0,3 -3,0 0,0  0,0  0,0
 2009 5,0 4,5 5,0  2,4  3,4
 2008 2,4 2,8 21,6  1,1  1,1
 2007 2,2 1,6 12,2  0,5  0,5
 2006 1,7 1,1 9,7  0,0  0,0
 2005 0,9 0,8 6,7  0,0  0,0
 2004 1,3 1,8 6,3  0,0  0,0

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJAT: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN