Elinajanodote ja huoltosuhde

Eurostatin arvioiden mukaan sekä naisten että miesten elinajanodotteet kasvavat edelleen vuoteen 2080 mennessä. Samalla elinajan erot tasaantuvat eri maissa.

Suurin muutos tapahtunee Itä-Euroopassa, jossa molempien sukupuolten eliniän ennustetaan pitenevän tarkastelujaksolla yli kymmenellä vuodella. Tästä huolimatta alle vuoden ikäisten elinajanodotteet jäävät Itä-Euroopan maissa hieman muuta Eurooppaa matalammiksi. Miesten kohdalla ero on naisia selvempi.

Alle vuoden ikäisen elinajanodotteen muutos vuodesta 2013 vuoteen 2080, naiset

naisten_elinajanodote

Alle vuoden ikäisen elinajanodotteen muutos vuodesta 2013 vuoteen 2080, miehet

elinajanodote_miehet

Elinajanodote on vuosien määrä, jonka tietyn ikäisen oletetaan elävän kuolleisuuden pysyessä ennallaan.

Suomessa alle vuoden ikäisten elinajanodotteen ennustetaan nousevan vuoteen 2080 mennessä 91,1 vuoteen naisilla. Odote on täsmälleen sama kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta useimpia Euroopan maita korkeampi. Erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja naisten elinajanodotteen arvellaan asettuvan melko tasaisesti 90 ikävuoden molemmin puolin kaikissa maissa.

Suomalaismiesten elinajanodote, ennusteen mukaan 86,9 vuotta vuonna 2080, on alempi kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa. Ennustejaksolla miesten elinajan odotetaan kuitenkin pitenevän Suomessa muita länsimaita nopeammin. Miesten elinajanodote ei saavuta missään Euroopan maissa naisten 90 ikävuotta.

Naisten ja miesten elinajanodotteen ero on Suomessa ennustejakson lopussa yli neljä vuotta, mutta se on kaventunut jakson alusta melkein parilla vuodella. Islannissa, jossa sukupuolten välinen elinajanodotteen ero on Euroopan kapein, se on hieman yli kolme vuotta naisten eduksi. Virossa, Latviassa ja Liettuassa vastaava ero on yli viisi vuotta.

Aiheesta muualla:

Vanhushuoltosuhteen muutos vuodesta 2013 vuoteen 2080

vanhushuoltosuhde

Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäiseen eli 15–64-vuotiaaseen väestöön. Mitä suurempi 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä suhteessa nuorempiin on, sitä korkeampi vanhushuoltosuhteen arvo on.

Vanhushuoltosuhde vaihtelee merkittävästi eri EU-maissa. Suurista Länsi-Euroopan maista esimerkiksi Saksalla ja Italialla on tällä hetkellä ja vuoteen 2080 ulottuvan ennusteen mukaan huomattavasti Espanjaa ja Ranskaa korkeampi huoltosuhde. Suomen vanhushuoltosuhde 49,76, mikä tarkoittaa eli noin yhtä 65 vuotta täyttänyttä kahta 15–64-vuotiasta kohti, on arvion mukaan vuonna 2080 hieman EU28-maiden keskiarvoa alempi, mutta muita pohjoismaita korkeampi.

Ennustejaksolla vanhushuoltosuhde kasvaa kaikissa tarkastelumaissa, mutta muutoksen voimakkuus vaihtelee. Suomessa kasvu on hieman hitaampaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nopeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suurin kasvu on odotettavissa Slovakiassa ja pienin Liettuassa.

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJAT: ANTTI MIELONEN, MIKA VIDLUND, NIKO VÄÄNÄNEN