Eläketurvan arviointi ja kehittäminen

Tanskalainen taloustieteen professori Torben Andersen on laatinut arvion Suomen työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävyydestä. Eläketurvakeskus julkaisi raportin 17.9. Andersenin raportti on jatkoa aiemmille, vuosina 2005 ja 2013 julkaistuille ulkoisille arvioille.

Suomessa on kaiken kaikkiaan hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset pitävät järjestelmän hyvässä kunnossa. Meneillään on useita järjestelmää kehittäviä uusia lakihankkeita.

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Luottamus eläketurvaan on vahvaa työnantajasektorista riippumatta. Yrittäjien luottamus ei juuri eroa palkansaajista. Mielipiteet työssäkäyvien välillä ovat hämmästyttävänkin yhdenmukaisia.

Antti lähinnä surffaili aikuisikänsä, Liisa kävi pienipalkkaisissa töissä, mutta eläkkeessä se ei suuremmin näy. Onko sillä väliä? Tämä surffarin ongelma on tuttu yhteiskuntatieteissä. Viime vuosisadan merkittävimpiin filosofeihin kuuluva John Rawls vastusti perustuloa, koska ”Malibun rannoilla surffaavien tulisi elättää itsensä eikä kuluttaa yhteisiä varoja”.

Perhe-eläketurvan uudistamista ehdottava hallituksen esitys etenee kohti eduskuntaa. Tätä on edeltänyt työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrys uudistuksen suuntaviivoista ja vuosia kestänyt selvittelytyö ja tiedonkeruu Eläketurvakeskuksessa.

Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?

Eläketurvakeskus julkaisi syyskuussa Skeneraattori-sovelluksen. Skeneraattorilla voi generoida erilaisia skenaarioita yhdistelemällä pitkän aikavälin laskelmien herkkyystarkastelujen oletuksia. Eri oletusten yhteisvaikutus ei ole aina ilmeinen.

Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.

Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.