Eläketurvan arviointi ja kehittäminen

Eläkkeiden leikkaaminen on noussut otsikoihin ja keskusteluihin talouspolitiikan arviointineuvoston 2.2.2026 julkaiseman raportin myötä. Vaikka eläketurva ei ollut raportissa päähuomion kohteena, palkattomien jaksojen eläkeoikeudet ja leskeneläkkeet sekä laajemmin eläketurvan heikentäminen julkistalouden hyväksi ovat olleet raportin julkaisemisesta lähtien esillä.

YEL:n kehittämistä koskeva Jukka Rantalan selvitys on nyt julkistettu. On myös kuultu ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajatukset YEL:iä ja selvitystä koskien. Siinä missä Rantala puhui ansioihin pohjautuvaan YEL-vakuuttamiseen siirtymisestä, ministeri puhui pyrkimyksestä vastata yrittäjien kokemuksiin ja taloustilanteeseen. On avoin kysymys, voidaanko nämä yhdistää.

Eläkeiän nousu on lisännyt työllisyyttä vanhan uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työn ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Tästä huolimatta asteittainen eläkeiän korotus tuo merkittävän potin valtion kassaan. Tämä havaittiin hiljattain julkaistussa tutkimusartikkelissa.

Uuden Eläkebarometrin mukaan reilu puolet vastaajista piti eläkejärjestelmää luotettavana, kun neljännes suhtautui siihen kriittisesti. Yleinen luottamus eläkejärjestelmään, näkemys eläkevarojen hoidon luotattavuudesta sekä arviot eläkeajan toimeentulosta olivat selvästi aiempia vuosia alemmalla tasolla. Tulokset heijastelevat lisääntynyttä epävarmuutta, mutta osin erot voivat johtua muutoksista tutkimusaineiston keruussa.

Yhteistyö on voimaa ja yksi plus yksi on vähintään kolme. Nämä osoitettiin todeksi, kun lyöttäydyimme työeläkealana yhteen muiden toimijoiden kanssa elämäntapahtumalähtöiseen palvelumuotoiluprojektiin.

Usein sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kuvataan kahden ryhmän – nuorten ja ikääntyneiden – vastakkainasetteluna. Mutta onko tämä todella paras tapa analysoida asiaa? Yhdysvaltalaisen filosofin Norman Danielsin ”järkevän elinkaaren malli” (prudential lifespan account) tarjoaa kysymykseen toisenlaisen näkökulman. 

Työeläkejärjestelmän lainsäädännössä on jälleen kerran odotettavissa isompia ja pienempiä muutoksia. Avaan tässä kirjoituksessa niistä keskeisimpiä.

Tilastokeskuksen 24.10.2024 julkaisema väestöennuste oli osin odotettu, osin yllätyksellinen. Ennustelaskelma näyttää väestökehityksestä aikaisemmasta poikkeavaa tulevaisuuskuvaa ja on siksi käynnistänyt keskustelun ennusteen uskottavuudesta. Maahanmuutto-oletusta on kyseenalaistettu ja keskustelua on käyty ennusteen laatimisen tekniikasta, tahosta ja seurauksista.

Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.

Työnantajan työntekijän puolesta maksamat veronalaiset oikeudenkäyntikulut eivät ole työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska ne eivät ole vastiketta työstä. Työeläkelakien mukaan vakuutetaan työnteosta saatua työansiota.