Kuvituskuva mies- ja naishahmosta kolikkopinon päällä

Työurien pidentäminen ei korjaa sukupuolten eläke-eroja

Naiset ja miehet tekevät lähes yhtä pitkän työuran, mutta naisten vanhuuseläkkeet jäävät silti jälkeen miehistä. Syyt eläke-eroihin löytyvät naisten palkka- ja työhistoriasta. Työurien pidentäminen ei yksinään korjaa sukupuolten eläke-eroja, arvioivat ETK:n tutkijat.

Eläketurvakeskuksen tutkijat ovat tarkastelleet tuoreessa tutkimusartikkelissaan vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneitä suomalaisia. Tutkimustulokset kertovat sukupuolittuneista työmarkkinoista.

– Laskelmat paljastavat, että sukupuolten työurien pituudet poikkeavat toisistaan yllättävän vähän. Työurat eivät kuitenkaan kerrytä molemmille sukupuolille yhtä hyvää työeläketurvaa. Naisten eläke on selvästi pienempi kuin miesten eläke, ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen kertoo.

Naisilla vain kaksi vuotta lyhyempi työura

Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä suomalaisista puolet oli työskennellyt vähintään 37,6 vuotta. Miesten työuran mediaani oli 38,5 vuotta ja naisten 36,6 vuotta. Pisimmät työurat olivat yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä.

– Suomalaisnaisten työurat erottautuvat edukseen eurooppalaisessa vertailussa. Naisten työurat ovat Suomessa pidemmät kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, Susan Kuivalainen sanoo.

Työurien pituus vuonna 2011

Vaikka moni suomalainen tekee pitkää työuraa, vuonna 2011 vain reilu puolet siirtyi vanhuuseläkkeelle työelämästä. Lähes puolet siirtyi vanhuuseläkkeelle työttömyydestä tai jostain muusta eläkelajista, kuten työkyvyttömyyseläkkeeltä.

Naisten eläke neljänneksen pienempi kuin miesten

Pitkistä työurista huolimatta vuonna 2011 naisten keskimääräinen vanhuuseläke oli 27 prosenttia pienempi kuin miesten vanhuuseläke. Syy eläke-eroihin löytyy palkka- ja työhistoriasta.

– Vaikka Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna pitkällä tasa-arvokysymyksissä, naiset ja miehet ovat Suomessa eri asemassa työmarkkinoilla. Naisten palkat ovat keskimäärin 80 prosenttia miesten palkoista. Lisäksi naisten työmarkkinoilla osa-aikatyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä kuin miesten työmarkkinoilla, ekonomisti Satu Nivalainen sanoo.

Eläketulo euroina kuukaudessa vuonna 2011

ETK:n tutkijoiden mukaan työurien pidentämisellä ei korjata sukupuolten eläke-eroja.

– Pitkä työura parantaa lähinnä miesten eläketuloja. Tasa-arvon näkökulmasta olisi tärkeää kaventaa sukupuolten palkkaeroja, Nivalainen kommentoi.

Joka kolmas nainen saa kansaneläkettä

Myös eläketulojen rakenne paljastaa huomattavia eroja miesten ja naisten välillä. Valtaosalle miehistä eläketulo maksetaan yksinomaan työeläkkeestä. Sen sijaan naisten joukossa eläketulo koostuu usein sekä työeläkkeestä että kansaneläkkeestä.

Kansaneläke myönnetään, jos henkilö ei saa lainkaan työeläkettä tai hänen työeläkkeensä jää pieneksi.

Vain työeläkettä saavien osuus eläkkeensaajista sukupuolittain

– Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä naisista noin 30 prosenttia sai työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. Naisten osuus kansaneläkkeen saajista on kaksi kertaa suurempi kuin miesten osuus, erikoistutkija Noora Järnefelt paljastaa.

Työeläke on tärkein eläketulo ylemmille toimihenkilöille. Heistä vain noin 5 prosenttia saa eläketuloa kansaneläkkeestä.

Ainutlaatuinen rekisteriaineisto viidenkymmenen vuoden ajalta

Suomen miesten ja naisten eläke-eroja käsittelevä tutkimus on kansainvälisestikin merkittävä tapaus.

– Meillä on käytössämme ainutlaatuinen rekisteriaineisto viidenkymmenen vuoden ajalta. Aikaisemmat tutkimukset muissa maissa ovat perustuneet pääasiassa haastattelututkimuksiin, erikoistutkija Kati Kuitto kertoo.

Suomen työeläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjestelmästä. Monessa maassa työeläkejärjestelmä ei vakuuta naisille tyypillisiä työtehtäviä eikä pieniä palkkoja. Suomen järjestelmä kattaa lähes kaikki työtulot ja tarjoaa kaikille samat etuudet samoilla ehdoilla.

­– Suomea koskevat tutkimustulokset tarjoavat tärkeitä havaintoja sukupuolten tasa-arvosta työelämässä ja eläketurvassa sekä minimieläkkeen merkityksestä erojen tasaajana, Kuitto sanoo.

Tutkimuksessa 65 000 suomalaisen tiedot

ETK:n tutkijoiden tutkimusartikkeli Length of working life and pension income: empirical evidence on gender and socioeconomic differences from Finland julkaistiin Journal of Pension Economics & Finance -lehdessä syyskuussa.

Tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Tutkimuksessa analysoidaan 65 000 henkilön työuran pituutta sekä eläketulojen määrää ja rakennetta. Eläketulot pitävät sisällään lakisääteisen työeläkkeen ja kansaneläkkeen. Eläketulot on laskettu bruttona.

Lisätietoja:

Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, susan.kuivalainen(at)etk.fi

Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi

Erikoistutkija Noora Järnefelt, puh. 029 411 2152, noora.jarnefelt(at)etk.fi

Erikoistutkija Kati Kuitto, puh. 029 411 2479, kati.kuitto(at)etk.fi

Kuva: iStock