Työntekijän maksuosuus työeläkemaksuista kasvaa

Toteutuessaan kilpailukykysopimus siirtää työeläkemaksuosuutta 1,2 prosenttiyksikköä työnantajilta työntekijöille. Järjestelmän kokonaisrahoitukseen muutoksella ei ole suoraa vaikutusta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykyneuvotteluissa saavutettiin jonkinasteinen yhteisymmärrys, kun SAK päätti lähteä mukaan sopimuksen soveltamisneuvotteluun.

Toteutuessaan kilpailukykysopimus korottaa työntekijöiden työeläkemaksuosuutta (TyEL) ja laskee työnantajien maksuosuutta 1,2 prosenttiyksikköä. Maksuosuuden siirto on porrastettu vuosille 2017–2020 niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna muutosta on 0,2 prosenttiyksikköä ja kahtena jälkimmäisenä 0,4 prosenttiyksikköä.

Neuvottelutuloksen mukaan vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla, joka on 24,4 prosenttia. Tuolloin työntekijän osuus TyEL-maksusta alle 53-vuotiaalle on 7,15 prosenttia ja yli 53-vuotiaalle 8,65 prosenttia. Työnantajan osuus maksusta on 16,95 prosenttia.

Vuoden 2021 jälkeen muut muutokset TyEL-maksussa jakautuvat edelleen puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.

Työntekijän maksuosuuden muutos koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä. Työntekijämaksun korotus alentaa palkansaajien käytettävissä olevia tuloja, jos verotus säilyy muuten ennallaan. Koska TyEL-maksu on verovähennyskelpoinen, työntekijämaksun korotuksen nettovaikutus jää kuitenkin pienemmäksi kuin 1,2 prosenttiyksikköä.

Järjestelmävaikutus neutraali

Järjestelmän rahoituksen näkökulmasta vakuutusmaksua käsitellään yhtenä kokonaisuutena, joten maksuosuuksien muutoksella ei olisi vaikutusta kokonaismaksutason määräytymiseen.

– Työntekijän maksuosuus ei vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen vaikuta eläkkeiden määriin. Muutoksella ei siis olisi myöskään suoraa vaikutusta tulevaan eläkemenoon, sanoo Eläketurvakeskuksen aktuaaripäällikkö Jaakko Aho.

Työeläkemaksun lisäksi kilpailukykysopimus vaikuttaa työeläkeyhtiöiden hallitus- ja hallintoneuvostopaikkoihin. Neuvottelutuloksen mukaan jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Aikaisemmin osapuolilla on ollut yhtä monta hallituspaikkaa. Muutos tulee voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja vuonna 2020 hallituksen osalta.