Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus kasvanut voimakkaasti työttömillä

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus työttömillä työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla on kasvanut kymmenessä vuodessa 24 prosentista 38 prosenttiin. Hylkäysosuus on kasvanut työttömillä voimakkaammin kuin muilla työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla.

Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus kasvoi 20 prosentista 28 prosenttiin vuosina 2007–2016. Valtaosa työkyvyttömyyseläkehakemuksista koski täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä.

Aihetta selvittäneen ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksosen mukaan hylkäysosuuden kasvu oli erityisen voimakasta 34–54-vuotiailla, pitkään työttömyyttä kokeneilla, mielenterveysongelmaisilla ja täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla.

– Noin kolmannes kaikista hakijoista oli kokenut työttömyyttä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, ja viidennes oli ollut työttömänä yli puoli vuotta. Työttömien osuudessa hakijoista ei tapahtunut muutosta vuosien 2007 ja 2016 välillä, Laaksonen kertoo.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus, infografiikka

Pienin hylkäysosuus ylemmillä toimihenkilöillä

Reilu puolet työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista on alempia toimihenkilöitä tai työntekijöitä. Alemmilla toimihenkilöillä hylkäysosuus on noussut kymmenessä vuodessa 20 prosentista 25 prosenttiin, ja työntekijöillä 20 prosentista 27 prosenttiin.

Pienin hylkäysosuus on ylemmillä toimihenkilöillä. Heilläkin osuus on noussut, 15 prosentista 19 prosenttiin.

Hylkäysosuuden kasvu ei selity hakijakunnan rakenteen muutoksella

Tutkimuksen perusteella hakijakunnan rakenteeseen liittyvien tekijöiden, kuten sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, työllisyystilanteen, diagnoosin tai haetun eläkelajin vaikutus hylkäysosuuden muutokseen on pieni. Yksikään rakenteellinen tekijä ei ole merkittävällä tavalla vaikuttanut hylkäysosuuden kasvuun.

– Iän ja eläkelajin vaikutukset olivat jopa päinvastaiset. Jos hakijoiden ikärakenne ei olisi vuosien 2007 ja 2016 välillä muuttunut, olisi hylkäysosuus jopa hieman nykyistä suurempi. Samoin, jos osatyökyvyttömyyseläkehakemukset eivät olisi yleistyneet vuoden 2007 jälkeen, olisi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus suurempi kuin nyt, Laaksonen kuvailee.

Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeen hakemiselle ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hakemusten sairausperusteissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2007 ja 2016 välillä.

Työkyvyn paraneminen tai eläkelaitosten ratkaisukäytännöt mahdollisia syitä

Mikko Laaksonen mukaan hylkäysosuuden kasvua saattaa selittää hakijoiden työkyvyn paraneminen tai eläkelaitosten ratkaisukäytäntöjen tiukentuminen. Molempia tekijöitä on vaikea mitata tarkasti. Työikäisen väestön terveydentilan kehitystä koskevat tiedot ovat osin yhteensopivia hylkäysosuuden kasvun kanssa.

– Hyvänä asia voi pitää, että työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoiden lukumäärä on vähentynyt kymmenessä vuodessa melko paljon. Hakemusmäärän lasku kertoo yleensä työkyvyn parantumisesta ja työeläkekuntoutuksen onnistumisesta. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkettä haki 29 400 henkilöä. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkettä haki enää 22 900 henkilöä, Laaksonen sanoo.

Toisaalta hylkäysosuuden kasvu saattaa Laaksosen mukaan heijasta yhteiskunnassa yleisesti voimistunutta vaatimusta työssä jatkamisesta terveysongelmista riippumatta.

– Yhteiskunnassa on lisääntynyt pyrkimys jäljellä olevan työkyvyn käyttämiseen. Se on voinut vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvuun, Laaksonen arvioi.

Mikko Laaksosen ja Heidi Nymanin artikkeli Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvu 2007–2016 julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 30.11.

Lisätietoa:
Erikoistutkija Mikko Laaksonen, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2156

SlideShare – Miksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut?

Tilastotietoa työeläkehakemuksista