OECD: Eläkkeen ja työn yhdistämisen mahdollisuuksia tulisi lisätä

Tuoreen selvityksen mukaan eläkkeen ja työskentelyn yhdistäminen on edelleen melko harvinaista OECD-maissa. Halukkuutta olisi enemmänkin, mutta potentiaalia ei saada hyödynnettyä. OECD:n mukaan vaihtoehtoja tarvitaan lisää.

OECD on julkistanut laajan Pensions at a Glance (PAG) -raportin eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Raportissa tarkastellaan eläkejärjestelmiä usean eri indikaattorin kautta. Mittarivalikoima kattaa muun muassa eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja.

Tänä vuonna raportissa pureudutaan tarkemmin joustavaan eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeen ja työskentelyn yhdistäminen on edelleen melko harvinaista OECD-maissa. Selvityksen mukaan halukkuutta olisi enemmänkin, mutta sitä ei saada hyödynnettyä.

OECD:n mukaan useassa maassa eläkkeen ja työnteon yhdistäminen on mahdollista, mutta vaihtoehtoja voisi olla enemmän. Toisaalta myös työmarkkinat asettavat rajoituksia työssä jatkamiselle.

– Suomen eläkejärjestelmä on OECD:n suositusten mukaisesti jo nyt kohtuullisen joustava valinnaisen eläkeiän ja osittaisen vanhuuseläkkeen takia. Ikääntyneiden osa-aikatyö on sen sijaan ollut kansainvälisesti ja erityisesti pohjoismaisittain katsottuna kuitenkin harvinaisempaa, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.

Koulutustausta näkyy ikääntyneiden työllisyysasteissa

Raportissa nostetaan esiin erityisesti eläketurvan riittävyydestä huolehtiminen. Tämän suhteen OECD näkee ikääntyneiden työllisyysasteen olevan ratkaisevassa roolissa.

Vaikka ikääntyneiden työllisyys onkin yleisesti noussut merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien, on työllisyysasteissa merkittäviä eroja erityisesti koulutustaustan suhteen. Korkeasti koulutettujen 55–64-vuotiaiden työllisyysasteet ovat OECD-maissa keskimäärin 77 prosenttia, kun matalan koulutuksen ikääntyneillä työllisyysaste oli vain 44 prosenttia.

Eläkeiän nosto parantaa korvausastetta

Yhtenä merkittävänä keinona sekä eläkejärjestelmien kestävyyden ja eläkkeiden riittävyyden turvaamisessa OECD näkee eläkeikien nostamisen. Useassa maassa eläkeikiä onkin päätetty nostaa viime vuosien aikana. Keskimääräinen eläkeikä tulee nousemaan vertailumaissa muutamalla vuodella lähes 66 vuoteen seuraavien vuosikymmenten kuluessa.

Raportin mukaan eläkeiän nosto parantaa eläkkeen korvausastetta. Esimerkiksi suomalaisen keskituloisen palkansaajan tulevaisuudessa saama eläke on noussut edellisen vertailun 55,8 prosentin tasolta 56,6 prosenttiin. Maissa, joissa eläkeikä pysyy ennallaan, tulevaisuuden eläketasot puolestaan laskevat, kun järjestelmät sopeutuvat kasvaviin elinajanodotteisiin.

– Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, missä keskituloisen palkansaajan korvausaste laskee hieman Suomea matalammaksi, kertoo Mielonen.

OECD-maiden keskimääräinen korvausaste on 58,7 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös lisäeläketurva.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, antti.mielonen(at)etk.fi

Pensions at a Glance 2017

OECD:n tiedote

 

Eläkkeiden bruttokorvausaste OECD-maissa keskipalkkaisella henkilöllä