Komissio: Eurooppalaisen naisen eläke on lähes 40 prosenttia pienempi kuin miehen

Suurimmat sukupuolten väliset erot ovat Kyproksella ja Hollannissa, missä naisen eläke on noin puolet miehen eläkkeestä. Pienimmät erot ovat Virossa. Suomi on selkeästi EU-maiden keskiarvoa tasa-arvoisempi maa. Naisten eläke on neljänneksen miehiä pienempi, käy ilmi Euroopan komission raportista.

Eurooppalaisen naisen eläke on keskimäärin 37 prosenttia pienempi kuin miehen eläke. Maiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua eläke-eroissa, käy ilmi tuoreesta EU:n sosiaalisen suojelun komitean raportista.

Sukupuolten väliset erot ovat erityisen suuria Kyproksella ja Hollannissa, missä naiset saavat keskimäärin puolet pienempiä eläkkeitä kuin miehet. Tasa-arvoisimpia maita eläkkeiden suhteen ovat Viro ja Tanska, missä erot sukupuolten välillä ovat vain muutamia prosentteja.

Suomi sijoittuu vertailussa Euroopan keskikastiin. Täällä naiset saavat neljänneksen (24 %) vähemmän eläkettä kuin miehet.

Komission mukaan Hollannin suurta sukupuolten välistä eläke-eroa selittää eriytyneet työmarkkinat. Naisten palkat ovat selkeästi miesten palkkoja pienempiä ja osa-aikatyö yleistä. Työssäkäynti ei ylipäänsä ole itsestäänselvyys, kuten Suomessa.

Viron ja Tanskan tasa-arvoa selittää ansioperusteisen työeläkkeen vähäinen merkitys. Molemmissa maissa lakisääteinen eläketurva on rakentunut pääasiassa tasaeläkkeen varaan.

Useimmissa maissa perheen perustamista tuetaan

Raportissa tarkasteltiin myös teoreettisia nettokorvausasteita, joiden avulla saadaan selville esimerkiksi lastenhoidon vaikutus eläketurvaan. Nettokorvausaste tarkoittaa alkavan nettoeläkkeen suhdetta eläkettä edeltävään nettopalkkaan.

Korvausastelaskelmissa oletetaan yhtämittainen 40 vuoden työura, josta vähennetään lastenhoidon vuoksi kolme vuotta. Useimmissa maissa perheen perustamista tuetaan jollain tavoin. Suomessa lastenhoito heikensi nettokorvausastetta prosenttiyksikön sellaiseen henkilöön verrattuna, jolla ei ole lapsenhoitoaikaa.

Uutena avauksena laskelmaan yhdistettiin kymmenen vuoden osittainen työskentely (66 %) kolmen vuoden lastenhoitokauden jälkeen. Useimmissa maissa eläkkeiden nettoero jäi vajaaseen viiteen prosenttiin, kuten myös Suomen ja naapurimme Ruotsin tapauksessa.

–Suomessa lastensaantia pyritään tukemaan monin eri tavoin. Eläkejärjestelmän näkökulmasta tarkastellen 1–2 vuoden poissaolot työelämästä lapsen syntymän takia eivät juurikaan alenna tulevaa eläketasoa, kertoo erityisasiantuntija Juha Knuuti Eläketurvakeskuksesta.

The Pension Adequacy Report (PAR) tehdään EU-komission ja jäsenmaiden yhteistyönä kolmen vuoden välein. Se vertailee laajasti eurooppalaisia eläkejärjestelmiä erityisesti eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta.

Eläketurvakeskus järjestää kansainvälisen konferenssin sukupuolten eriarvoisuudesta, työelämästä ja eläkkeistä 18.5.

Euroopan komission tiedote
The Pension Adequacy Report 2018 (PAR)
Gender inequalities in employment and pensions -konferenssisivu

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Juha Knuuti, puh. 029 411 2659, juha.knuuti(at)etk.fi