Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Suomen työeläkkeensaajat

Omaa eläkettä saavien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna

Työeläkkeenä omaa eläkettä saaneet eläkelajin ja sukupuolen mukaan 31.12.2020

Vuoden 2020 lopussa työeläkkeenä omaa eläkettä sai 1 483 000 henkilöä. Heistä naisia oli 808 000 (55 %) ja miehiä 674 000 (45 %). Omaa eläkettä eli omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- ja maatalouden erityiseläkettä saavat.

Vanhuuseläke oli yleisin eläkelaji. Vanhuuseläkkeensaajien osuus oli 91 prosenttia, eli 1 352 000 henkilöä, joista naisia oli 741 000 ja miehiä 611 000. Työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli 130 000. Heistä naisia oli hieman miehiä enemmän. Maatalouden erityiseläkettä sai 8 000 henkilöä, joista lähes 70 prosenttia oli naisia. Osa-aikaeläkettä sai noin 300 henkilöä.

Vuonna 2020 omaeläkkeensaajien kokonaismäärä nousi hieman verrattuna edellisvuoteen. Eläkelajeittain tarkasteltuna vanhuuseläkkeensaajien määrä nousi, mutta muissa eläkelajeissa määrät laskivat edellisvuodesta.

(Päivitetty 30.6.2021)

Lue lisää:

Uusin julkaisu:

Joka kolmannella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneellä syynä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö

Vuonna 2020 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 19 100 henkilöä, mikä oli noin 1 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisvuoden tapaan yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Niiden osuus oli kolmannes siirtyneistä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy (31 %). Muiden sairauspääryhmien osuudet olivat selvästi pienempiä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt vaihtelivat selvästi ikäryhmittäin. Alle 35-vuotiailla hallitsevin syy olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (77 %). Myös 35–44 sekä 45–54-vuotiaiden ikäryhmissä nämä olivat yleisin työkyvyttömyyden syy. Sen sijaan 55 vuotta täyttäneillä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli suurin (43 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus oli vajaa 20 prosenttia.

Vuonna 2020 yli puolet työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä (56 %) oli 55 vuotta täyttäneitä. 45–54-vuotiaiden osuus oli noin 20 prosenttia, 35–44-vuotiaita oli reilut 10 prosenttia, kuten myös alle 35-vuotiaita.

(Päivitetty 22.4.2021)

Lue lisää:

Työeläkkeelle siirtyi 61 000 henkilöä

Vuonna 2020 työeläkkeelle siirtyi yli 61 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 42 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä pieneni edelleen, viime vuonna laskua oli viisi prosenttia edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 100 henkilöä, mikä oli 1 200 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019. Maatalouden erityiseläkkeelle siirtyi 200 henkilöä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi kaikkiaan 13 000 henkilöä. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi Eläketurvakeskuksen tilastoissa.

Yleisin ikä siirtyä eläkkeelle oli 63 vuotta. Vuonna 2020 työeläkkeelle siirtyi 63-vuotiaana 21 000 henkilöä.

(Päivitetty 25.2.2021)

Lue lisää:

Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2020

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Aiheesta muualla:

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä seuraavien lakien perusteella maksetut etuudet:

  • Työtapaturma- ja ammattitautilaki
  • Liikennevakuutuslaki
  • Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
  • Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä
  • Sotilasvammalaki

Tilastossa esitetään tietoja työeläkettä saaneiden sekä työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta ja ulkomaille maksetuista työeläkkeistä.

Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta maakuntaa ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston verkkosivulla.

Aiheesta muualla:

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö Arek Oy.

Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran kuukaudessa. Laajempi tilastokokonaisuus ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa.

Lue lisää:

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on alusta lähtien kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (Suomen virallinen tilasto). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly vuositilaston lukuihin. Kuukausitilastoinnissa vastaava muutos tehtiin tilastovuoden 2021 alussa. Muutos vaikuttaa perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon.

Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).

ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.

Lue lisää:

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla, ETK:n tilastotietokannassa sekä vuosittain ilmestyvässä Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa.

Tilaston kuvaus on esitetty tilaston verkkosivulla.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu.