Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Suomen työeläkkensaajat

Vanhuuseläkeläisistä 60 prosenttia alle 75-vuotiaita

Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmästä maksettiin vanhuuseläkettä kaikkiaan 1 314 000 henkilölle. Heistä 590 000 oli miehiä ja 724 000 naisia. Luvut eivät sisällä osittaisen vanhuuseläkkeen saajia.

Vanhuuseläkkeensaajien keski-ikä oli 74,5 vuotta. Miehillä keski-ikä oli 73,6 vuotta ja naisilla 75,2 vuotta.

Vanhuuseläkettä työeläkejärjestelmästä saaneet iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2019

Vanhuuseläkettä saaneista 7 prosenttia oli alle 65-vuotiaita. Alle 75-vuotiaita oli kaikkiaan 60 prosenttia. Suurin osa vanhuuseläkkeensaajista oli siis suhteellisen nuoria. Miehillä alle 75-vuotiaitten osuus oli 64 prosenttia ja naisilla 57 prosenttia.

Vanhuuseläkeläisistä yli 85-vuotiaita oli noin joka kymmenes (11 %). Naisilla osuus oli suurempi (14 %) kuin miehillä (8 %).

Lue lisää:

Mielenterveyden sairaudet yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle

Työeläkejärjestelmästä vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työkyvyttömyyden syyn mukaan

Vuonna 2019 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 20 300 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (19 900). Siirtyneistä naisia oli 10 900 (54 %) ja miehiä 9 400 (46 %).

Yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt, joiden osuus oli 33 prosenttia (6 700). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella siirtyneiden osuus oli 31 prosenttia (6 300). Muiden yksittäisten sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia.

Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on tilastoitu vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaisempina vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella on siirrytty enemmän eläkkeelle.

Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä lähes kolmella viidesosalla (57 %) oli eläkkeen perustana masennusdiagnoosi (3 800). Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet olivat selvästi yleisempiä naisilla (2 500) kuin miehillä (1 300). Naisilla masennuksen osuus kaikista mielenterveyssyistä oli 63 prosenttia, kun se miehillä oli noin puolet (49 %).

Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä oli kaikkiaan 134 000 henkilöä, lähes 5 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt vasta viime vuonna ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä, niin kaikilla työkyvyttömyyseläkkeellä olleilla mielenterveyssyyt ovat jo pitkään olleet suurin ryhmä. Tämä johtuu siitä, että mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyvät ovat yleensä keskimäärin nuorempia ja eläkkeet kestävät siten pitempään. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 eläkkeellä 58 000 henkilöä (43 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella 33 000 henkilöä (25 %).

Lue lisää:

Työeläkkeelle siirtyi 65 000 henkilöä

Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 65 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 44 500 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä, mikä oli 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018. Maatalouden erityiseläkkeelle siirtyi 200 henkilöä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi kaikkiaan 12 300 henkilöä. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi Eläketurvakeskuksen tilastoissa.

Yleisin ikä siirtyä eläkkeelle oli 63 vuotta. Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi 63-vuotiaana 22 300 henkilöä.

Työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2006–2019

Lue lisää:

Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2019

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset ns. SOLITA-eläkkeet.

Tilastossa esitetään tietoja työeläkettä saaneiden sekä työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta ja ulkomaille maksetuista työeläkkeistä.

Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta Suomen maakuntajakoa (http://stat.fi/meta/luokitukset/maakunta/001-2015/index.html) ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeensaajat/.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.

Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä.

Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö Arek Oy.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran kuukaudessa. Laajempi tilastokokonaisuus ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on alusta alkaen kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu. Vuonna 2007 siihen lisättiin tietoja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Lue lisää:

Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).

ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla, ETK:n tilastotietokannassa sekä vuosittain ilmestyvässä Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/tyoelakkeensaajat/kuvaus.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Aiheesta muualla: