Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Suomen työeläkkensaajat

Työeläkkeensaajia 1,5 miljoonaa

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2018

Vuoden 2018 lopussa työeläkettä sai yhteensä 1 500 000 henkilöä, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläkkeensaajien määrän kasvu johtuu vanhuuseläkettä saavien määrän kasvusta, sillä muita eläkelajeja saavien henkilöiden määrä laski edellisestä vuodesta. Työeläkkeensaajista yli puolet (55 %) oli naisia.

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä eli vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä sai 1 460 000 henkilöä. Perhe-eläkettä sai vajaat 263 000 henkilöä. Heistä leskiä oli 250 000 ja lapsia 13 000.

Vuonna 2018 maksettiin työeläkkeitä kaikkiaan 27,9 miljardia euroa. Tästä suurin osa, 24,2 miljardia euroa, maksettiin vanhuuseläkkeinä. Työeläkkeet muodostivat 89 prosenttia kokonaiseläkemenosta, joka oli 31,3 miljardia euroa.

Lue lisää:

Yli puolet uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on määräaikaisia

tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtyneet-sairauspaaryhman-mukaan-2018.png

Vuonna 2018 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 900 henkilöä, mikä oli lähes 1 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeistä yli puolet (55 %) myönnettiin kuntoutustukina. Kuntoutustukien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on ollut yli puolet vuodesta 2012 lähtien.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Kuntoutustuki myönnetään, jos voidaan olettaa, että henkilön työkyky pystytään hoidolla tai kuntoutuksella ainakin osittain palauttamaan. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää aina hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Kuntoutustuelle siirtyneistä yli kahdella viidesosalla (44 %) työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyteen liittyvä sairaus. Neljäsosalla kuntoutustuelle siirtyneistä työkyvyttömyyden syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kaikkien muiden sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia.

Toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työkyvyttömyyden syyt jakautuivat melko eri tavoin kuin kuntoutustuelle siirtyneillä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli selvästi suurin, 40 prosenttia. Mielenterveyssyyt olivat toiseksi suurin ryhmä. Niiden osuus oli 15 prosenttia. Kolmanneksi eniten toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle siirryttiin hermoston sairauksien perusteella (10 %). Lähes saman verran eläkkeelle siirryttiin kasvaimien ja verenkiertosairauksien perusteella, joiden kummankin osuus oli 9 prosenttia.

Lue lisää:

Eläkkeelle yleisimmin 63-vuotiaana

Työeläkkeelle vuonna 2018 siirtyneet 50–68-vuotiaat

Vuonna 2018 työeläkkeelle siirtyi 68 900 henkilöä. Määrä on lähes kymmenen prosenttia edellisvuotta pienempi. Työeläkkeen otti lähes 25 000 henkilöä 63-vuotiaana.

Eläkkeelle siirtyneistä suurin osa, 48 900 henkilöä jäi vanhuuseläkkeelle. Heistä puolet otti eläkkeen 63 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi vuonna 2018 alkoi 10 800 osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Lähes 90 prosenttia osittaisista vanhuuseläkkeistä otettiin alle 63-vuotiaana.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 900 henkilöä. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi nousuun. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi viime vuonna yli tuhat enemmän kuin edellisvuonna. Se vastaa seitsemän prosentin nousua, josta neljäsosa kohdistuu alle 50-vuotiaisiin ja puolet 60 vuotta täyttäneisiin.

Lue lisää:

Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2018

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset ns. SOLITA-eläkkeet.

Tilastossa esitetään tietoja työeläkettä saaneiden sekä työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta, ulkomaille maksetuista työeläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista ratkaisuista.

Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta Suomen maakuntajakoa (http://stat.fi/meta/luokitukset/maakunta/001-2015/index.html) ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää. Maaryhmien sisältö on selitetty Suomen työeläkkeensaajat -julkaisun liitteessä 2 osoitteessa www.etk.fi/julkaisut.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläkkeensaajat ja vakuutetut > Työeläkkeensaajat.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.

Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterien käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy kerran kuukaudessa. Laajempi tilastokokonaisuus ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on alusta alkaen kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu. Vuonna 2007 siihen lisättiin tietoja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Vuonna 1999 muutettiin työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Vuosina 1996–1998 osa-aikaeläkkeelle siirtyneet laskettiin mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin. Vuoden 1999 tilastojulkaisuun työeläkkeelle siirtyneiden aikasarja korjattiin takautuvasti. Vuosien 1996–1998 julkaisut eivät siten ole tämän tiedon osalta vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Lakimuutosten ja käyttäjiltä saadun palautteen perusteella käsitteisiin ja luokittelijoihin on tehty seuraavia muutoksia, jotka vaikuttavat aikasarjojen vertailukelpoisuuteen:

  • Vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen eläkkeitä ei enää luokitella täysitehoisuuden mukaan.
  • Vuodesta 2005 lähtien on työkyvyttömyyseläkkeet jaoteltu täysiin ja osaeläkkeisiin.

Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).

ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla sekä vuosittain ilmestyvässä Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa tilastot.etk.fi.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/tyoelakkeensaajat/kuvaus.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Aiheesta muualla: