Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Suomen työeläkevakuutetut

Miesten ja naisten välinen palkkaero suurin yksityisellä sektorilla

Vuonna 2019 työeläkettä kartutti 2,6 miljoonaa palkansaajaa, joista hieman yli puolet oli naisia. Vuonna 2019 yksityisellä sektorilla työskenteli lähes 2 miljoonaa palkansaajaa ja julkisella sektorilla 860 000 palkansaajaa.

Palkansaajien keskimääräinen työeläkevakuutettu kuukausiansio oli reilut 3 000 euroa. Miesten keskiansio oli 3 400 euroa ja naisten 2 700 euroa kuukaudessa. Miesten keskiansio oli vajaat 800 euroa suurempi kuin naisten.

Koska palkansaajien ansiojakauma on vahvasti vino, mediaaniansio kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä ansiotasoa. Vuonna 2019 palkansaajien mediaaniansio oli 2 800 €/kk, miesten 3 100 €/kk ja naisten 2 500 €/kk.

Palkansaajien työeläkevakuutettujen kuukausiansioiden mediaani vuonna 2019

Keskeisimpien palkansaajalakien välinen vertailu osoittaa, että valtiosektorin palkkataso on keskimäärin korkein ja naisvaltaisen kunta-alan matalin. Kunta-alalla myös miesten ja naisten välinen ero mediaaniansioissa oli vuonna 2019 pienin (6 %). TyEL:n piirissä ero oli suurin (27 %).

Ansiotasoeroja selittävät mm. eriytyneet työmarkkinat. Eri työlakien piirissä palkansaajien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat erilaisia. Lisäksi naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä.

(Päivitetty 11.12.2020)

Lue lisää:

Laatuseloste: Suomen työeläkevakuutetut 2019 (SVT)

Suomen työeläkevakuutetut -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Suomen työeläkevakuutetut -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kun taas kansaneläkejärjestelmä on asumisperusteinen. Suomen työeläkevakuutetut -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmän kattavuudesta 17–68-vuotiaiden henkilöiden joukossa.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkevakuutetut -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan. Se sisältää keskeiset lukumäärätiedot kaikista Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvista 17–68-vuotiaista henkilöistä sekä tiedot palkansaajien työeläkevakuutetuista ansioista.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet on jaoteltu työeläkevakuutettuihin ja eläkkeellä oleviin. Työeläkevakuutettujen lukumäärät esitetään luokiteltuina kahteen ryhmään: tilastointiajankohtana työssä olleisiin ja niihin, jotka eivät olleet työssä eivätkä eläkkeellä tilastointiajankohtana. Muina luokittelijoina käytetään työeläkesektoria ja -lakia sekä henkilön ikää ja sukupuolta.

Tilastossa esitetään tietoja myös muista eläkettä kartuttavista jaksoista, jollaisia ovat rekisteröidyt palkattomat ajat ja VEKL-lain (laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta) mukaiset etuudet. Nämä tiedot esitetään etuuslajin mukaan luokiteltuina.

Palkansaajien työeläkevakuutetuista ansioista esitetään keskiarvo- ja mediaanitietoja työeläkesektorin ja -lain sekä sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuina. Ansioiden desiilijakaumat on eritelty sukupuolen ja ikäryhmän mukaan.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Työeläkevakuutetut.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoihin.

Työeläkevakuutettujen ja eläkkeensaajien tiedot perustuvat työeläkejärjestelmän rekistereihin. Aineisto sisältää tilastovuoden aikana työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet 17–68-vuotiaat. Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat ovat työskennelleet työeläkelakien mukaisissa työsuhteissa tai yrittäjinä. Tilastovuoden lopussa he ovat olleet eläkkeellä tai heillä olisi ollut tuolloin oikeus työeläkkeeseen eläketapahtuman sattuessa. Lisäksi aineisto sisältää tietoja myös ns. palkattomista jaksoista, jotka vaikuttavat työeläkkeen määrään. Näitä tietoja ansaintarekisteriin ilmoittavat mm. Kela ja työttömyyskassat.

Vuoden 2019 alusta Suomessa otettiin käyttöön verottajan ylläpitämä tulorekisteri, johon kirjataan kaikki palkansaajien ansiotiedot. Vuodesta 2019 alkaen myös työeläkejärjestelmän rekisteriin talletettavat palkansaajien ansiotiedot perustuvat tulorekisteriin.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden loppupuolella. Julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri. Tilaston tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot eri vuosien välillä ovat pääpiirteissään yhteneväisiä. Luvuissa voi olla pieniä eroja tilasto-ohjelmistoon tehtyjen korjausten ja muutosten seurauksena.

Osa palkattomien aikojen etuustiedoista on tarkentunut takautuvasti, minkä vuoksi koko tilastohistoria on päivitetty elokuun 2020 rekisteritilanteen mukaiseksi.

Tulorekisterin käyttöönoton seurauksena tilaston joissakin vuoden lopun tilannetta kuvaavissa taulukoissa esiintyy vähäistä siirtymää ryhmästä ”työssä olleet” ryhmään ”ei työssä eikä eläkkeellä” erityisesti yksityisellä sektorilla. Muutos voi hankaloittaa vertailua aiempiin tilastovuosiin.

Lisäksi tulorekisterin myötä palkkakuukausien määrä vuoden aikana on tarkentunut. Aiemmin palkansaajan työsuhteista ilmoitettiin pääsääntöisesti vuoden aikana maksettu työeläkevakuutettu ansio ja työsuhdeaika. Koko vuoden työsuhteessa olleille kertyi 12 työkuukautta palkallisten kuukausien määrästä riippumatta. Työsuhde on voinut jatkua ilman palkkaa esimerkiksi opiskelu- tai sairausjakson yli. Vuosiansio on kuitenkin jaettu 12 kuukaudella, jolloin kuukausipalkka on muodostunut todellista matalammaksi. Koska tulorekisterissä on ainoastaan palkanmaksukuukaudet, kuukausiansion laskenta pystytään kohdistamaan tarkemmin palkallisten kuukausien mukaiseksi.

Tietopohjan muutos nostaa julkisen sektorin ja erityisesti JuEL:n kunta-alan kuukausiansioita, minkä vuoksi muutos vuoden 2018 kuukausiansioihin verrattuna on todellista suurempi. Sen sijaan kaikkien palkansaajien ja yksityisen sektorin palkansaajien vertailussa vaikutus on pieni. Myöskään vuosiansioiden vertailuun muutoksella ei ole vaikutusta.

Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien, ja sen tiedot ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia vuodesta 2007 alkaen. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1977 saakka.

Tilasto ilmestyi vuosina 2007–2014 (tilastovuodet 2005–2013) nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Tilastovuodesta 2013 lähtien kokonaisuus on julkaistu kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain ETK:n verkkopalvelussa tilaston kotisivulla. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty tilaston kotisivulla.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.