Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Työeläkekuntoutus

18 500 kuntoutujaa

Vuonna 2019 työeläkekuntoutujia oli 18 500. Työeläkekuntoutuksen pitkään tasaisena jatkunut kasvu hidastui jopa enemmän kuin puolivuotistilasto ennakoi. Kuntoutujien määrä kasvoi edellisvuodesta vain 130 henkilöllä.

Kuntoutusta haettiin lähes saman verran kuin vuonna 2018. Hakijoiden joukossa oli kuitenkin niitä, joiden osalta työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät kaikilta osin täyttyneet. Heillä lääkinnälliset löydökset olivat liian vähäisiä tai työhistoriaa ei ollut riittävästi. Annetuista kuntoutuspäätöksistä 28 prosenttia oli hylkäyksiä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 21 prosenttia.

Tyypillinen kuntoutuja
Tyypillinen työeläkekuntoutuja oli työelämästä kuntoutuksen hakeutunut 47-vuotias palkansaaja nainen, jolla oli diagnoosina jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Itse kuntoutuminen toteutui työkokeiluna joko nykyisen tai uuden työnantajan palveluksessa. Kuntoutuksen ajalta maksettava toimeentulokorvaus oli naisilla keskimäärin 2 500 euroa kuukaudessa.

Kuntoutujista kaksi kolmesta palaa takaisin töihin
Vuoden 2019 aikana päättyi 7 900 kuntoutusta. Kuntoutusta itse hakeneista 67 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista 58 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen takaisin töihin. Erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden kuntoutujien työhön palanneiden osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset
Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos kuntoutuja työllistyy heti kuntoutuksen jälkeen tai on työnhakijana työmarkkinoilla. Vuonna 2019 tällaisia kuntoutuksia päättyi 5 600 (71%) ja niiden keskimääräinen kustannus oli 19 000 euroa. Kaikkien vuonna 2019 päättyneiden kuntoutusten kustannus oli 16 000 euroa.

Kuntoutuksen kasvuvauhti hidastunut

Työeläkekuntoutuksen pitkään tasaisena jatkunut kasvu 2000-luvulla näyttäisi puolivuotistilaston mukaan hidastuneen hakemusten, myönteisten päätösten ja kuntoutujien lukumäärän suhteen.

Alkuvuoden aikana kuntoutushakemusten lukumäärä pysyi lähes viime vuoden tasolla. Sen sijaan myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin yksitoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Annetuista kuntoutuspäätöksistä joka neljäs hylättiin, viime vuonna joka viides.

Kuntoutujien lukumäärä kasvoi alkuvuonna edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kolme prosenttia. Vuonna 2018 kuntoutujien lukumäärä kasvoi aikaisemmasta vuodesta lähes kymmenen prosenttia. Jos loppuvuosi ei tuo muutosta alkuvuoden kehitykseen, olisi vuonna 2019 kuntoutujia vajaa 19 000. Vuosi sitten heitä oli 18 400.

Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat kesäkuun 2019 loppuun mennessä 88 milj. euroa. Kustannukset kasvoivat lähes saman verran kuin edellisvuonna, kuusi prosenttia.

Kuntoutushakemukset, myönteiset päätökset, kuntoutujien lukumäärät ja kustannukset puolivuosittain ajalla 2017-2019.

Tilaston taulukot ja kuviot:

Lue lisää:

Uusin julkaisu:

Tietoa tilastopalvelusta:

Työeläkekuntoutus

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tietosisältö

Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä  kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä,  kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Käytetyt luokitukset

Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.

Päivitystiheys

Tiedot päivitetään kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.

Asiasanat

Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös

Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2019

Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.

Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.

ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.

Tilastotietojen relevanssi

Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.

Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.

Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.

Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.

Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutustoimenpidetietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.

Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.

Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.

Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja lopulliset tiedot kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.