Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkeiän nosto lykkää eläkkeelle siirtymistä

Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,5 vuotta. Nousua oli 0,2 vuotta edellisestä vuodesta. 50-vuotiaan odote nousi 0,3 vuodella (63,4 vuotta). Erityisesti 50-vuotiaan odotteen nousun taustalla oli vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen. Ikäraja nousi nyt toisen kerran kolmella kuukaudella. Muutoksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään on vastannut likimain ennakoitua.

Ikärajamuutos on myös vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää. Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi 65 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeen sai yli 44 000. Siirtyneiden määrä supistui edellisvuodesta 4 000 henkilöllä. Lasku kohdistui pääosin 62- ja 63-vuotiaiden vanhuuseläkkeelle siirtymiseen.

Vuonna 2019 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,8 vuotta ja naisten 61,1 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta nyt ero on kasvanut: muutamassa vuodessa se on revennyt 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi. Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja näin heillä on hieman alhaisempi eläkkeellesiirtymisikä kuin miehillä. Muuten miesten ja naisten eläkkeelle siirtyminen on samanlaista. Yksityisen ja julkisen sektorin välillä eläkkeellesiirtymisiässä ei ole merkittävää eroa.

Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille

Vuosi25-vuotiaalle50-vuotiaalle
201060,462,3
201160,562,4
201260,962,7
201360,962,7
201461,262,8
201561,162,8
2016 61,1 62,8
2017 61,2 62,8
2018 61,363,1
2019 61,563,4

Tilaston taulukot ja kuviot:

Lue lisää:

Laatuseloste: Eläkkeellesiirtymisikä 2019

Eläkkeellesiirtymisikä-tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Tilaston tuottamisen kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.

Ilmiötä kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä. Käytetyt tunnusluvut kuvaavat eläkkeellesiirtymisikää eri tavoin, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Tunnusluku reagoi ainoastaan eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Väestön ikärakenne ja muut väestölliset ilmiöt eivät vaikuta eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen.

Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaille. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.

Tilastossa käytetyistä kolmesta tunnusluvusta odote mittaa parhaiten ajassa tapahtuvaa muutosta eläkkeellesiirtymisiässä.

Keskiarvo

Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.

Eläkkeellesiirtymisikää koskevissa kansainvälisissä vertailuissa tunnuslukuna käytetään yleisimmin keskiarvoa.

Mediaani

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, eli puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.

Mediaani sopii kuvaamaan tyypillistä eläkkeellesiirtymisikää ilmiön vahvasti vinossa jakaumassa.

Työeläkkeelle siirtynyt

Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke on alkanut tilastovuoden aikana, tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä tai osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kasitteet-ja-maaritelmat.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.

Eläketurvakeskus vastaa työeläkejärjestelmän keskusrekisterien sisällöstä, ja hoitaa ja kehittää niihin liittyvää toimintaa. ETK:n rekisterinpitotehtävistä on säädetty Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa (ETKL).

Rekisteritietojen perusteella päätellään eläkkeelle siirtyneiden, työeläkevakuutettujen ja kuolleiden määrät ikäluokittain. Käytetyt aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Merkittävistä virheistä laaditaan erillinen tiedote.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistamisajankohta on esitetty ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien, ja sen aikasarja on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 1996 asti. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983 saakka.

Tilaston luvut ovat yhteneväisiä Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut -tilastojen (SVT) kanssa.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Lue lisää:

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain tilaston kotisivulla sekä ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa https://tilastot.etk.fi.

Tilaston kuvaus on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kuvaus.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistavoite

Eläkemaksujen nousupainetta on pyritty hillitsemään 1990-luvulta lähtien. Keskeisiksi keinoiksi ovat nousseet työurien pidentäminen ja eläkkeellesiirtymisiän nostaminen. Työurien muuttumista seurataan esisijaisesti ikääntyneiden työllisyysasteilla ja eläkkeellesiirtymisikää eläkkeellesiirtymisiän odotteella, joka on kehitetty Eläketurvakeskuksessa.

  • Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2–3 vuodella. Saavuttamisen ajankohtaa ei määritelty tarkasti.
  • Keväällä 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat tarkemman nousutavoitteen: vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tasaisella vauhdilla odotteen olisi pitänyt nousta vuosittain lähes 0,2 vuodella.
  • Vuoden 2011 hallitusohjelmassa toistettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousulle asetettu tavoite. Myös rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 vahvistettiin odotteen nousutavoite, vähintään 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellytti tuolloin runsaan 0,1 vuoden vuosinousua.
  • Vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa todetaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoitteeksi 62,4 vuotta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt tasaisella vauhdilla 0,15 vuoden nousua vuosittain.

Eläkkeellesiirtymisiän odote: tavoite ja toteutuma 2019