Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Suomen työeläkkensaajat

Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut svt_merkki_harmaa

Työeläkevakuutettuja Suomessa 3,6 miljoonaa

Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 18–68-vuotiaita työeläkevakuutettuja kaikkiaan 3,6 miljoonaa. Työssä tai yrittäjänä toimi vuoden lopussa lähes 2,4 miljoonaa henkilöä. Joka kuudes työeläkevakuutettu eli 594 000 henkilöä sai vuoden lopussa jotakin omaan työuraan perustuvaa eläkettä.

Vuoden 2010 lopussa työssä tai yrittäjänä olleista 58 000 oli iältään 63–68-vuotiaita. Tämän ikäluokan työssäkäynti on selkeästi lisääntynyt eläkeuudistuksen jälkeen. Ensimmäisenä uudistuksen jälkeisenä vuonna eli vuonna 2005 kyseisestä ikäluokasta oli vuoden lopussa työssä 26 000 henkilöä. Kasvu on ollut erityisen suurta vanhimmissa ikäluokissa eli 65–68-vuotiailla. Heitä oli vuonna 2005 työssä 6 600 ja vuonna 2010 lähes kolminkertaisesti eli 19 300 henkilöä.

Eläkkeen rinnalla työssä kävi 87 000 henkilöä, joista kolmannes eli 29 000 oli osa-aikaeläkeläisiä.

Työeläkevakuutetut 31.12.2010 jaoteltuna työssä tai eläkkeellä oleviin

kuvio_työeläkkeensaajat_julkistus_2010_suomi

Tilaston taulukot

Laatuseloste

Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut 2010

Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksen tilasto-osastolla yhteistyössä Kevan (31.12.2010 asti Kuntien eläkevakuutus) ja Valtiokonttorin kanssa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:n työjärjestyksen mukaan tilastojen tuottamisen hoitaa tilasto-osasto.

Tilaston toimitustyön rahoituksesta vastaa ETK. Painetun julkaisun painatuskuluihin osallistuvat myös Keva ja Valtiokonttori.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, työ- ja kansaneläkejärjestelmästä. Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä. Se kokoaa henkilön eri työeläkelakien perusteella kertyneet eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset ns. SOLITA-eläkkeet.

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla sen omat eläkelaitokset. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Tilasto sisältää lukumääriä, keskieläkkeitä ja keski-ikiä vuoden lopussa työeläkettä saavista ja työeläkkeelle siirtyneistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta, eläkkeellesiirtymisiästä, työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista ratkaisuista, ulkomaille maksetuista työeläkkeistä, työeläkekuntoutuksesta sekä työeläkevakuutetuista.

Keskeisenä luokittelijana tilastossa on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Tilastossa käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä, aluejako sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä.

Tilasto on tarkoitettu sosiaaliturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja eläkealan ammattilaisille. Tiedot kiinnostanevat myös tiedotusvälineitä, eläkeläisjärjestöjä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Suomen työeläkejärjestelmästä ei ole muualta saatavissa näin kattavaa tilastotietoa.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat kokonaisaineistoihin.

Työeläkelaitoksissa tehtävät eläkepäätökset ja niihin liittyvät tiedot talletetaan eläkerekisteriin. Eläkerekisterin tietoihin perustuvat työeläkkeensaajia ja työeläkkeelle siirtyneitä sekä työeläkemenoa ja työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuja koskevat tiedot. Myös työeläkekuntoutuksen toimeentulokorvauksia koskevat tiedot saadaan eläkerekisteristä. Tiedot kuntoutuspalvelukuluista kerätään suoraan työeläkelaitoksilta.

Työeläkevakuutettuja koskevat tiedot perustuvat ansaintarekisteriin, jonne talletetaan tiedot työeläkevakuutettujen työskentelystä sekä muista eläkkeeseen vaikuttavista jaksoista, kuten eläkettä kartuttavista palkattomista ajoista.  Tiedot perustuvat työsuhteiden osalta työsuhteen vakuuttaneen eläkelaitoksen työsuhdeilmoituksiin. Muita ansaintarekisterin tietojen ilmoittajia ovat mm. Kela ja työttömyyskassat.

Aluetiedot perustuvat Kelan asuinpaikkatietoihin. Niitä on täydennetty työeläkelaitosten ETK:lle ilmoittamien ulkomaille maksettujen eläkkeiden lähdeveromaan perusteella.

ETK: eläkerekisteriä hoitaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama Arek Oy. Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa rekistereiden sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä.  Eläkerekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä. Arek Oy kantaa rekistereiden tietoteknisen vastuun.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun jo aiemmin saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden loppupuolella. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty julkistamiskalenterissa. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa Suomen virallisen tilaston sarjassa vuosittain myös tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Se kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.

Julkisen sektorin eläkelaitokset julkaisevat myös oman eläkelaitoksensa toimintaa koskevia tilastoja, joissa muuttujien määritelmät saattavat poiketa jonkin verran tässä tilastossa käytetyistä määritelmistä.

Tilaston luvut ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia julkaisusarjan alusta eli vuodesta 1996 lähtien. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu ja luokituksia lisätty lakimuutosten sekä myös käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Lisäksi vuosien varrella on käsitteisiin tehty joitakin muutoksia, jotka osaltaan heikentävät vertailua.

Merkittävin käsitemuutos koskee osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä. Vuosina 1996–1998 osa-aikaeläkkeelle siirty-neet laskettiin mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin. Vuodesta 1999 lähtien heitä ei ole katsottu työeläkkeelle siirtyneiksi silloin kun he siirtyvät osa-aikaeläkkeelle, vaan vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Vuoden 1999 tilastosta lähtien myös aikasarjat on korjattu takautuvasti. Vuosien 1996–1998 tilastot eivät siten ole tältä osin vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa.

Toinen suurempi muutos koskee eläkkeen täysitehoisuustietoa. Vuosien 1996–1999 tilastoissa oli kaikista työeläkkeensaajista ja kaikista työeläkkeelle siirtyneistä erilliset taulukot täysitehoista eläkettä saavista ja täysitehoiselle eläkkeelle siirtyneistä. Vuosina 2000–2004 täysitehoisuustieto saatiin enää vain työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saaville ja kyseisille eläkkeille siirtyneille. Vuoden 2005 lakimuutoksen yhteydessä tulevan ajan käsite muuttui siten, että eläkkeitä ei enää voida luokitella täysitehoisuuden mukaan.

Vuoden 2002 tilastoon lisättiin työeläkevakuutettuja koskevia tietoja. Vuoden 2007 alussa voimaantulleen työeläkelakimuutoksen ja samanaikaisesti tapahtuneen uuden ansaintarekisterin käyttöönoton aiheuttamien viivästysten vuoksi vuosien 2007–2009 tilastoihin ei saatu työeläkevakuutettuja koskevia tietoja. Vuoden 2010 tilastossa ne ovat jälleen mukana. Vuoden 2010 tilasto sisältää lisäksi tietoja keskeisimmistä vakuutettuja koskevista luvuista vuosilta 2007–2009. Vuosien 2007–2010 vakuutettuja koskevat taulukot kokonaisuudessaan löytyvät ETK:n kotisivuilta osoitteesta www.etk.fi/tilastot kohdasta Työeläkkeensaajat.  Vuosien 2005 ja 2007 lakimuutokset vaikeuttavat työeläkevakuutettujen aikasarjavertailtavuutta. Vuodesta 2007 lähtien luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.

Vuoden 2005 tilastosta lähtien on työkyvyttömyyseläkkeensaajista ja -eläkkeelle siirtyneistä tuotettu erilliset taulukot täyden ja osaeläkkeen suuruista eläkettä saavista sekä eläkkeelle siirtyneistä. Samana vuonna tilastoon lisättiin myös erillinen eläkkeellesiirtymisikää kuvaava taulukko.

Vuonna 2006 työeläkekuntoutusta käsittelevistä taulukoista poistettiin jaottelu kuntoutustaustan mukaan.

Vuoden 2007 tilastosta lähtien työeläkemeno on luokiteltu myös maakunnan mukaan ja työkyvyttömyyseläkemeno työkyvyttömyyseläkkeen pääasiallisen syyn mukaan. Samana vuonna tilastoon lisättiin taulukoita työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Tilastossa käytetään yleisiä standardiluokituksia, esim. alue- ja tautiluokitukset (ICD-10).

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -kirjassa, joka ilmestyy sekä painotuotteena että sähköisenä versiona ETK:n internetsivuilla. Painojulkaisun tilausohjeet on kerrottu nimiölehden kääntöpuolella sekä ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n verkkosivuilla.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilasto-osaston tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Aiheesta muualla: