Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Tilasto Suomen eläkkeensaajista svt_merkki_harmaa

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena useimmiten mielenterveyssyy

Suomessa oli 23 300 alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeensaajaa vuoden 2016 lopussa. Nuorista työkyvyttömyyseläkkeensaajista neljällä viidestä oli työkyvyttömyyden syynä jokin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairauspääryhmään kuuluva sairaus. Synnynnäiset epämuodostumat olivat syynä 8 prosentilla ja hermoston sairaudet 6 prosentilla.

Suomessa asuvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella alle 35-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeellä olleet mielenterveyssyyn mukaan 31.12.2016

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Lukumäärä Osuus, %
Älyllinen kehitysvammaisuus 6 500 35
Skitsofrenia yms. 4 600 25
Masennus 2 700 15
Muut mielialahäiriöt 1 000 5
Psyykkisen kehityksen häiriöt 2 000 11
Neuroosit yms. 1 000 6
Muut mielenterveyssyyt 800 4
Kaikki mielenterveyssyyt 18 500 100

Mielenterveyssyistä eläkkeellä oli vuoden 2016 lopussa  18 500 alle 35-vuotiasta. Yleisin mielenterveyssyy oli älyllinen kehitysvammaisuus, jonka osuus kaikista mielenterveyssyistä oli 35 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat skitsofrenia (25 %), masennus (15 %) ja psyykkisen kehityksen häiriöt (11 %).

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä oli vuonna 2016 kuntoutustukia noin 40 prosenttia. Jos kaikista nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä jätetään pois älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella myönnetyt eläkkeet, nousee kuntoutustukien osuus yli puoleen.

Joka kolmas 16 vuotta täyttänyt on eläkkeellä


Eläkeläisten osuus 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12.2016

Vuoden 2016 lopussa noin joka kolmas 16 vuotta täyttänyt sai jotakin omaa eläkettä: vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika tai maatalouden erityiseläkettä. Omaa eläkettä saavia oli yhteensä 1 459 000. Vuonna 2006 eläkeläisten osuus 16 vuotta täyttäneistä oli 29,2 prosenttia.

Maakunnista pienin eläkeläisten väestöosuus oli Uudellamaalla (25,2 %) ja suurin Etelä-Savossa (41,8 %). Kuntia, joissa eläkeläisten väestöosuus oli alle 30 prosenttia oli, yhteensä 41. Kuntia, joissa vähintään puolet 16 vuotta täyttäneestä väestöstä oli eläkkeellä, oli 29.

Kunnista vähiten eläkeläisiä, alle 22 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä, oli Espoossa ja Limingalla. Suurimmillaan eläkeläisten väestöosuus kunnissa nousi noin 55 prosenttiin. Tällaisia kuntia olivat Kuhmoinen ja Rautavaara.

Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien kokonaiseläkejakauma 31.12.2016

Tilaston taulukot

Uusimmat julkaisut

 Oikopolut

Kuvaus

Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Tuottaja: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos
Tilaston kotisivuTilasto Suomen eläkkeensaajista
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkkeensaajista.

Tietosisältö

Tilasto sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista sekä eläkkeelle siirtyneistä.

Tietoja on esitetty erikseen sekä Suomessa että ulkomailla asuvista eläkkeensaajista.

Käytetyt luokitukset

Eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli, ikä ja kansalaisuus, asuinmaa; tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa

Valmistumis- tai julkistamisaika

Eläkkeensaajia koskevat tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Eläkkeelle siirtyneiden tiedot ilmestyvät myöhemmin kyseisen vuoden aikana. Tilaston ilmestymisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Tilastoa on täydennetty lisäämällä siihen tietoja eläkkeelle siirtyneistä vuodesta 2001 lähtien.

Tilaston aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia. Tarkempia tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, kansaneläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, perhe-eläke, eläkkeelle siirtyminen

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Tilastoyksiköt

Eläkkeensaaja

Eläkkeensaaja on henkilö, joka saa omaa tai perhe-eläkettä tilastovuoden viimeisenä päivänä. Yhden henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti sekä useamman eläkelain että useamman eläkelajin mukaista eläkettä.

Omaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä saavat.

Kaikki eläkkeensaajat sisältävät omaa eläkettä saavien lisäksi myös perhe-eläkettä saavat.

Samanaikaisesti Kelan eläkettä ja työeläkettä saavaksi luokitellaan henkilö, joka saa kummastakin järjestelmästä taulukon otsikon mukaista eläkettä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevassa taulukossa eläkkeen on molemmista järjestelmistä oltava työkyvyttömyyseläke.

Eläkkeelle siirtynyt

Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaeläke (muu kuin osa-aikaeläke) alkoi tilastointivuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaeläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä) ainakaan kahteen vuoteen.

Henkilön katsotaan siirtyneen eläkkeelle työ- tai kansaneläkejärjestelmästä sinä vuonna kun siirtyminen kyseisestä järjestelmästä tapahtuu. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden kohdalla edellytetään, että henkilö ei ole saanut eläkettä kummastakaan järjestelmästä kahteen vuoteen.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi, ts. he eivät ole mukana kaikkia eläkkeelle siirtyneitä koskevissa luvuissa. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneiden lukuihin vasta sinä vuonna, kun he siirtyvät jollekin muulle omaeläkkeelle.

Eläkkeensaajia kuvaavat tekijät

Ikä

Eläkkeensaajan ikä on henkilön ikä tilastovuoden lopussa. Eläkkeelle siirtyneen ikä on pääsääntöisesti henkilön ikä eläkkeen alkaessa. Laskettaessa eläkkeelle siirtyneiden osuutta väestöstä ikäryhmittäin, käytetään henkilön ikää tilastovuoden lopussa.

Keskiarvoikä on henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo.

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, ts. puolet on tätä nuorempia ja puolet vanhempia.

Keskieläke

Eläke voi muodostua työeläkkeestä, Kelan eläkkeestä sekä näihin eläkkeisiin liittyvästä SOLITA- tai takuueläkkeestä. Keskieläke on bruttoeläkkeiden aritmeettinen keskiarvo.

Omaa eläkettä saavien keskimääräinen omaeläke sisältää henkilön omien eläkkeiden euromäärän (pl. osa-aikaeläkkeet). Eläkkeelle siirtyneillä omaeläke lasketaan niiden eläkkeiden keskiarvona, jotka alkoivat vuoden aikana ja olivat voimassa vuoden viimeisenä päivänä. Laskennassa eivät siten ole mukana eläkkeet jotka alkoivat vuoden aikana mutta loppuivat myös sen aikana.

Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke sisältää edellä mainittujen omien eläkkeiden määrän lisäksi myös perhe-eläkkeiden määrän ja Kelan maksamien takuueläkkeiden, lapsikorotusten ja rintamalisien määrän.

Perhe-eläkkeensaajan keskimääräinen perhe-eläke sisältää vain perhe-eläkkeen euromäärän ja keskimääräinen kokonaiseläke kaikki perhe-eläkkeensaajan eläkkeinä maksetut etuudet.

Kaikkia eläkkeensaajia koskevissa kokonaiseläketauluissa ovat mukana myös osa-aikaeläkkeensaajat.

Sairaus

Työkyvyttömyyseläkettä saavan tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneen henkilön tilastointi sairauden mukaan tapahtuu eläkkeen perusteena olevan pääsairauden perusteella. Sairaustiedot perustuvat ensisijaisesti työeläkejärjestelmän sairausdiagnoosiin.

Sairauksista esitetään pääryhmät ja joitakin keskeisiä alaryhmiä.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.

Aluejako

Tilastossa maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan. Henkilön asuinkunta on tilastovuoden viimeisen päivän asuinkunta. Asuinkuntatiedot saadaan Kelan väestötiedoista.

Tilastossa asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaatiedot saadaan Kelan väestötiedoista, joita täydennetään työeläkelaitoksista saaduilla tiedoilla.

Kansalaisuus

Tilastossa kansalaisuustiedot luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan kansalaisuusluokituksen mukaan. Kansalaisuustieto saadaan Kelan väestötiedoista, joita täydennetään työeläkelaitoksista saaduilla tiedoilla.

Väestöosuus

Eläkkeensaajien väestöosuus lasketaan Suomessa asuvien eläkkeensaajien prosenttiosuutena Kelan väestöstä. Väestö kattaa käytännöllisesti katsoen maassa asuvan väestön, mukana ovat kuitenkin myös tilapäisesti ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.

Omaa eläkettä saavien väestöosuuksia laskettaessa esitetään kaksi erilaista näkökulmaa. Lähtökohtaisesti tarkastellaan kaikkien omaa eläkettä saavien väestöosuuksia. Lisätietona annetaan väestöosuudet siten, että eläkkeensaajista poistetaan osa-aikaeläkkeensaajat. Tämä siksi, että vaikka osa-aikaeläkkeensaajat ovatkin eläkejärjestelmän kannalta ns. omaa eläkettä saavia, ei heitä väestötarkastelussa katsota eläkkeellä vaan työssä oleviksi. Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytys on aina työnteko.

Eläkkeelle siirtyneiden väestöosuuden laskennassa käytetään tilastovuotta edeltävän vuoden lopun Kelan väestöä, josta on poistettu eläkkeensaajat (pl. perhe-eläkkeen- ja osa-aikaeläkkeensaajat).

Laatuseloste

Laatuseloste: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2016

Tilasto Suomen eläkkeensaajista tuotetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) suunnitteluosaston tilastoyksikössä yhteistyössä Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmän kanssa.

Sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosaston tilastoyksikkö. Samoin laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kelan tehtävänä on laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tilastointi kuuluu keskushallinnon aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmän tehtäviin.

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, työ- ja kansaneläkejärjestelmästä. Tilasto Suomen eläkkeensaajista antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilasto on lakisääteisen eläketurvan osalta lähes tyhjentävä.

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Kansaneläkejärjestelmää hoitaa Kela.

Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeiksi luokiteltavat SOLITA-korvaukset, ns. SOLITA-eläkkeet. Näistä tilaston luvuissa ovat mukana ainoastaan työ- tai kansaneläkkeen kanssa samanaikaisesti SOLITA-eläkettä saavat. Pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt eivät sisälly tilastoon. Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus keräävät tilastointia varten tarvittavat tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.

1.3.2011 tuli voimaan Laki takuueläkkeestä. Se turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen. Takuueläkettä saavista ovat tässä tilastossa mukana ainoastaan työ- tai kansaneläkkeen kanssa samanaikaisesti takuueläkettä saavat. Pelkkää takuueläkettä saavat henkilöt eivät sisälly tilastoon. Takuueläkkeen maksamisesta huolehtii Kela.

Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi tilastossa on mukana myös työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröity lisäeläketurva. Sen sijaan työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröimätön lisäeläketurva tai henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva eivät sisälly tämän tilaston lukuihin.

Tilasto sisältää lukumäärä-, keskieläke- ja eläkkeiden suuruusjakaumatietoja vuoden lopussa eläkettä saaneista sekä vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä henkilöistä.

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, alue, kansalaisuus sekä sairausryhmä (työkyvyttömyyseläkkeissä).

Tilasto on tarkoitettu sosiaaliturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja eläkealan ammattihenkilöille. Tiedot kiinnostanevat myös tiedotusvälineitä, eläkeläisjärjestöjä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Suomen eläkkeensaajista ei ole muualta saatavissa näin kattavaa tilastotietoa.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat kokonaisaineistoon Kelan ja työeläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä ja niiden saajista. Tilaston tiedot muodostetaan yhteistilastotietovarastosta (eläkkeensaajat) ja eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteristä (eläkkeelle siirtyneet).

Yhteistilastotietovarastossa on tiedot kaikista vuoden viimeisenä päivänä eläkettä työ- tai kansaneläkejärjestelmästä saaneista henkilöistä sekä vuotuisesta eläkemenosta. Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterissä on tiedot kaikista vuoden aikana alkaneista eläkkeistä. ETK ja Kela ylläpitävät yhdessä näitä tilastorekistereitä.

Yhteistilastotietovarastoon on koottu ETK:n perustilastorekisteristä tiedot työeläkkeistä (ml. valtion vanhat työeläkkeet) ja Kelan eläke-etuuskannan tilastointirekisteristä Kelan etuudet (ml. takuueläkkeet). Kelan eläketietokannasta saadaan sotilasvamma- ja sotilastapaturmaeläkkeet sekä ns. vanhojen sääntöjen mukaiset työeläkkeet (pl. valtion vanhat työeläkkeet). Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen vuosittain lähettämästä aineistosta saadaan liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset eläkkeet.

Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterin tiedot on koottu ETK:n eläkerekisteristä ja Kelan eläkkeiden tilastorekistereistä.

ETK:n perustilastorekisterin tiedot saadaan ETK:n eläkerekisteristä, mihin tiedot välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Eläkerekisteriä hoitaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama Arek Oy. ETK:n rekisteripalveluosasto vastaa eläkerekisterin sisällöstä. Eläkerekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä päätöksen rekisteröitymistä.

Kelan tilastorekisterien tiedot perustuvat Kelan toimistoissa sekä keskushallinnossa tehtäviin eläkepäätöksiin. Kelan eläketietokannasta otettavat yhteistilaston tiedot ovat muiden Kelalle toimittamia tietoja.

Kelassa eläkkeiden käsittelyjärjestelmät on tehty ensisijaisesti eläkkeiden maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä yhteistyöllä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välillä.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun jo aiemmin saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto Suomen eläkkeensaajista julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston julkistamisajankohta on julkistamiskalenterissa ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot ja Kelan kotisivuilla osoitteessa www.kela.fi/tilastot. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullisia tietoja.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1981 lähtien. Se on alusta alkaen kuvannut työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä. Tilastoon on lisätty vuonna 2001 tietoja eläkkeelle siirtyneistä. Kumpaankin eläkejärjestelmään on tänä aikana tehty useita lakimuutoksia ja tilaston kattavuus on vuosien varrella laajentunut. Tilaston aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia.

Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:

  • Vuonna 1991 tilastoa täydennettiin lisäämällä työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden eläkkeisiin SOLITA-eläkkeiden rahamäärät. SOLITA-eläkkeet ovat mukana keskieläkkeissä ja eläkkeiden suuruusjakaumissa. Ne ovat ensisijaisia työ- ja kansaneläkkeeseen nähden, joten lisäys täydentää näiden henkilöiden eläketurvaa olennaisesti.
  • Vuonna 1996 tilastossa otettiin käyttöön uusi käsite ’omaa eläkettä saavat’, joka vastasi aiempaa käsitettä ’oma- ja/tai erityiseläkettä saavat’.
  • Vuoden 2001 alusta lähtien ei enää maksettu kansaneläkkeen pohjaosaa. Muutos ei vaikuttanut eläkkeensaajien kokonaislukumäärään, mutta se siirsi sekä työ- että kansaneläkettä saavia pelkkää työeläkettä saaviin. Pohjaosan poistuminen johtui kansaneläkkeen muuttamisesta työeläkevähenteiseksi vuoden 1996 alussa, kun kansaneläkettä ei enää myönnetty ilman lisäosaa. Ennen 1.1.1996 ilman lisäosaa maksussa olleita kansaneläkkeitä pienennettiin asteittain 5 vuoden ajan.Pohjaosan poistumisen myötä, vuodesta 1996 lähtien, pelkkänä eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä maksettua kansaneläkettä ei tässä tilastossa ole luettu kansaneläkkeeksi.
  • Vuodesta 2008 lähtien kansaneläkkeen käsite muuttui siten, että eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukea ei enää lueta eläkkeeksi. Ne eivät siten sisälly tämän tilaston eivätkä myöskään Kelan muiden tilastojen eläkkeitä koskeviin lukuihin. Muutos pienensi hieman eläkkeiden keskimääriä.
  • Vuodesta 2011 lähtien, takuueläkelain tultua voimaan, takuueläkkeen rahamäärä lisättiin työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden kokonaiseläkkeeseen (ei oma- eikä perhe-eläkkeeseen). Muutos kasvatti kokonaiseläkkeiden keskimääriä.

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot. Ne on kerrottu myös kunkin vuoden tilastojulkaisussa kyseisen tilastovuoden osalta. Tilastolukujen tulkintaan vaikuttavia lainsäädännön muutoksia on koottu vuosijulkaisun liitteeksi.

Tilastossa käytetään yleisiä standardiluokituksia, esim. alue- ja tautiluokitukset (ICD-10).

Tilaston työeläkkeitä koskevat tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n tuottaman ’Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut’ -tilaston tietojen kanssa.

Kansaneläkkeitä koskevat tiedot poikkeavat Kelan eläketilastosta käsitteen ’eläkkeelle siirtynyt’ osalta. Kelan tilastoissa käytetään käsitettä ’alkanut eläke’.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilastosta tuotetaan vuosittain kaksi erillistä julkaisua: Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Molemmat ilmestyvät sähköisessä muodossa ETK:n internetsivuilla. Tilasto Suomen eläkkeensaajista -julkaisusta tuotetaan myös painettu versio. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot sekä Kelan tilastotietokanta Kelastossa ositteessa www.kela.fi/tilastot.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi > tilastot.

Lisätietoja tilastosta antavat ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi sekä Kelan tilastotietopalvelu tilastot(at)kela.fi.

Aiheesta muualla: