Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Tilasto Suomen eläkkeensaajista svt_merkki_harmaa

Eläkkeitä maksettiin 23,2 miljardia vuonna 2010

Vuonna 2010 maksettiin eläkkeitä yhteensä 23,2 miljardia euroa, mikä oli 42 prosenttia sosiaalimenoista ja 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työeläkkeitä maksettiin 19,5 miljardia euroa ja Kelan eläkkeitä 2,5 miljardia euroa. Sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslakien mukaisia eläkkeitä sekä rekisteröimättömiä lisäeläkkeitä maksettiin yhteensä 1,2 miljardia euroa.

Vuoden 2010 lopussa oli eläkkeensaajia yhteensä 1 464 000. Heistä 1 178 000 sai vain omaa eläkettä, omaa ja perhe-eläkettä sai 234 000 ja pelkkää perhe-eläkettä 51 000. Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 63 000.

yhteistilasto_2010_suo1

Laatuseloste

Laatuseloste: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2010

Tilasto Suomen eläkkeensaajista tuotetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) tilasto-osastolla yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen (Kela) aktuaari- ja tilasto-osaston kanssa.

Sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:n työjärjestyksen mukaan tilastojen tuottamisen hoitaa tilasto-osasto. Samoin laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kelan tehtävänä on  laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan vakuutustekninen laskenta ja tilastointi kuuluvat  keskushallinnon aktuaari- ja tilasto-osaston tehtäviin.

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, työ- ja kansaneläkejärjestelmästä. Tilasto Suomen eläkkeensaajista antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilasto on lakisääteisen eläketurvan osalta lähes tyhjentävä.

Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapa-turmalakien mukaiset eläkkeet, ns. SOLITA-eläkkeet. Näistä tilaston luvuissa ovat mukana ainoastaan työ- tai kansaneläkkeen ohella SOLITA-eläkettä saavien eläkkeiksi luokiteltavat SOLITA-korvaukset. Pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt eivät sisälly tilastoon.

Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi tilastossa on mukana myös työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröity lisäeläketurva. Sen sijaan työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröimätön lisäeläketurva tai henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva eivät sisälly tämän tilaston lukuihin.

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla sen omat eläkelaitokset. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Kansaneläkejärjestelmää hoitaa Kela. Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto keräävät tilastointia varten tarvittavat tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.

Tilasto sisältää lukumäärä-, keskieläke- ja eläkkeiden suuruusjakaumatietoja vuoden lopussa eläkettä saaneista henkilöistä.  Lisäksi se sisältää lukumäärätietoja vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä sekä tietoja vuotuisesta eläkemenosta.

Keskieläkkeissä ja eläkkeiden suuruusjakaumissa ovat mukana myös eläkkeensaajan SOLITA-eläkkeet, koska ne ovat ensisijaisia muihin eläkkeisiin nähden ja voivat siten pienentää työ- ja/tai kansaneläkkeen jopa nollan suuruiseksi. Ilman SOLITA-täydennystä näiden henkilöiden eläketurvan kuva vääristyisi olennaisesti. Eläkemenotaulukot eivät sisällä lainkaan SOLITA-eläkkeitä. Eläkemenossa ei myöskään ole mukana kuntien maksamia ns. vanhojen eläkesääntöjen mukaisia eläkkeitä.

Tilastossa käytetään mm. seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, aluejako sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä.

Tilasto on tarkoitettu sosiaaliturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja eläkealan ammattihenkilöille. Tiedot kiinnostanevat myös tiedotusvälineitä, eläkeläisjärjestöjä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Suomen eläkkeensaajista ei ole muualta saatavissa näin kattavaa tilastotietoa.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat kokonaisaineistoon Kelan ja työeläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä ja niiden saajista. Tilaston tiedot muodostetaan yhteistilastotietovarastosta (eläkkeensaajat ja eläkemeno) ja eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteristä (eläkkeelle siirtyneet).

Yhteistilastotietovarastossa on tiedot kaikista vuoden viimeisenä päivänä eläkettä työ- tai kansaneläkejärjestelmästä saaneista henkilöistä sekä vuotuisesta eläkemenosta. Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterissä on tiedot kaikista vuoden aikana alkaneista eläkkeistä. ETK ja Kela ylläpitävät yhdessä näitä tilastorekistereitä.

Yhteistilastotietovarastoon on koottu ETK:n perustilastorekisteristä tiedot työeläkkeistä (ml. valtion vanhat työeläkkeet) ja Kelan eläke-etuuskannan tilastointirekisteristä Kelan etuudet. Kelan eläketietokannasta saadaan sotilasvammaeläkkeet ja ns. vanhojen sääntöjen mukaiset työeläkkeet (pl. valtion vanhat työeläkkeet). Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton vuosittain lähettämästä aineistosta saadaan liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset eläkkeet.

Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterin tiedot on koottu ETK:n eläkerekisteristä ja Kelan eläkkeiden tilastorekistereistä.

ETK:n perustilastorekisterin tiedot saadaan ETK:n eläkerekisteristä, mihin tiedot välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Eläkerekisteriä hoitaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama Arek Oy. ETK:n rekisteripalveluosasto vastaa eläkerekisterin sisällöstä. Eläkerekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä päätöksen rekisteröitymistä.

Kelan tilastorekisterien tiedot perustuvat Kelan toimistoissa sekä keskushallinnossa tehtäviin eläkepäätöksiin. Kelan eläketietokannasta otettavat yhteistilaston tiedot ovat muiden eläkelaitosten Kelalle toimittamia tietoja.

Kelassa eläkkeiden käsittelyjärjestelmät on tehty ensisijaisesti eläkkeiden maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä yhteistyöllä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välillä.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun jo aiemmin saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto Suomen eläkkeensaajista julkaistaan kerran vuodessa.Se ilmestyy tilastovuotta seuraavan vuoden syksyllä. Tilaston julkistamisajankohta on julkistamiskalenterissa ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot ja Kelan kotisivuilla osoitteessa www.kela.fi/tilastot. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullisia tietoja.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilaston työeläkkeitä koskevat tiedot ovat yhteneväisiä ’Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut’ -tilaston tietojen kanssa. Sen sijaan kansaneläkkeitä koskevat tiedot poikkeavat Kelan eläketilastosta kahden käsitteen osalta. Tässä tilastossa käytetty käsite ’eläkkeelle siirtynyt’ poikkeaa jonkin verran Kelan vastaavaa asiaa kuvaavasta käsitteestä ’alkaneet eläkkeet’. Lisäksi vuodesta 1996 lähtien ei tässä tilastossa ole pelkkänä eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä maksettua kansaneläkettä luettu kansaneläkkeeksi. Vuodesta 2008 lähtien ei eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukea ole enää luettu eläkkeeksi. Ne eivät siten sisälly tämän tilaston eivätkä Kelan tilastojen eläkkeitä koskeviin lukuihin lainkaan.

Eläkkeensaajista on saatavissa tietoja vuodesta 1981 alkaen, eläkkeelle siirtyneistä vuodesta 2001 ja eläke-menosta vuodesta 1995 alkaen.

Sekä eläkkeelle siirtyneiden että eläkemenon aikasarjat ovat vertailukelpoisia alusta alkaen.

Vuoden lopussa eläkettä saavien tilastointiin on vuosien varrella tehty joitakin muutoksia. Vuonna 1991 tilastoa täydennettiin lisäämällä henkilöiden eläkkeisiin SOLITA-eläkkeiden rahamäärät. Vuonna 1996 otettiin käyttöön uusi käsite ’omaa eläkettä saavat’, joka vastasi aiempaa käsitettä ’oma- ja/tai erityiseläkettä saavat’. Kussakin tilastojulkaisussa on luku Käsitteet, jossa käsitemäärittely on kerrottu kyseisen tilastovuoden kohdalta.

Tilastolukuihin mahdollisesti vaikuttavia lainsäädännön muutoksia on koottu vuosijulkaisun liitteeksi.

Tilastossa käytetään soveltuvia yleisiä standardiluokituksia esim. alue- ja tautiluokitukset (ICD-10).

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan sekä painotuotteena sekä sähköisenä versiona ETK:n kotisivuilla internetissä osoitteessa www.etk.fi. Tilastosta julkaistaan kahta erillistä vuositilastoa: Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain.

Painojulkaisun tilaamisen yhteystiedot kerrotaan nimiölehden kääntöpuolella. Yhteystiedot löytyvät myös ETK:n ja Kelan kotisivuilta.