Kädet mittailevat maisemaa

Puolet viisikymppisistä ei tunne tulevaa eläkettään

Suurin osa 54–62-vuotiaista tietää, että työssä jatkaminen parantaa työeläkettä. Siitä huolimatta vain puolet osaa arvioida eläkkeensä määrän. Vielä harvempi tuntee elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen.

Kaksi kolmesta 54–62-vuotiaista tietää, että työssä jatkaminen vaikuttaa omaan eläkkeeseen, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.

Vähintään keskiasteen koulutuksen saaneet sekä korkeampia työtuloja saavat tuntevat työssä jatkamisen vaikutuksen eläkkeeseen muita useammin.

– Sen sijaan työttömät ja perusasteen koulutuksen saaneet tuntevat työssä jatkamisen vaikutuksen keskimääräistä harvemmin, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen sanoo.

Alle puolet osaa arvioida tulevan eläkkeensä määrän

ETK:n tutkimukseen osallistuneista 54–62-vuotiaista noin puolet osaa arvioida tulevan eläkkeensä määrän. Keskimääräistä useammin arvion omasta eläkkeestään osaavat antaa lähempänä eläkeikää olevat, korkeakoulututkinnon suorittaneet ja suurituloiset.

Yli puolet 54–62-vuotiaista ei tunne lainkaan elinaikakerrointa, joka leikkaa kuukausieläkettä eliniän pitenemisen seurauksena.

–  Useimmat elinaikakertoimesta tietoisetkin aliarvioivat sen vaikutuksen, ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo.

Taloudelliset kannustimet vaikuttavat vain harvoihin

Eläkkeen määrään vaikuttavilla taloudellisilla kannustimilla on merkitystä vain pienelle osalle suomalaisista. Vaikka lähes 60 prosenttia pitää lykkäyskorotusta eläkkeelle siirtymistä myöhentävänä kannustimena, vain noin 15 prosenttia kokee, että kannustimilla on vaikutusta heidän omiin eläkeaikeisiinsa.

Ylemmät toimihenkilöt reagoivat useammin taloudellisiin kannustimiin. He myös aikovat jatkaa työelämässä yli oman eläkeikänsä alarajan muita todennäköisemmin.

Työeläkeote ja laskurit lisäävät eläkeosaamista

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto arvioi, että vaikka työeläkkeen kertymisen periaate tunnetaan kohtalaisen hyvin, eläke-eurojen tasolla osaamista olisi hyvä parantaa.

– Viimeistään viisikymppisenä kannattaa tarkistaa oma jo kertynyt eläkeoikeus. Eläkeosaaminen paranee helposti eläkelaskureilla, joilla voi kokeilla ansioiden ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutusta tulevaan eläkkeeseensä. Samalla saa konkreettista tukea työuran loppupäätä koskeviin suunnitelmiin, Kautto kommentoi.

ETK:n kyselytutkimus lähetettiin 4 000 henkilölle keväällä 2016. Kyselyyn vastasi reilut 2000 henkilöä. Tutkimuksessa tarkasteltiin eläketietoutta kolmella mittarilla: osaako henkilö arvioida tulevan eläkkeensä määrän, onko hän tietoinen elinaikakertoimen vaikutuksesta, ja tunteeko hän työssä jatkamisen merkityksen eläkkeelleen. Kyselyyn osallistuneet olivat 54–62 -vuotiaita.

Kolme eläketiedon mittaria

Kolme kannustinta työssä jatkamiseksi

  • Elinaikakerroin
    Elinaikakerrroin pienentää kuukausieläkettäsi. Kerroin lasketaan vuosittain uusille alkaville eläkkeille. Esimerkiksi vuonna 1956 syntyneeltä elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkettä noin 4 prosenttia, kun eläke alkaa vuonna 2018 tai sen jälkeen.
  • Lykkäyskorotus
    Jos jäät eläkkeelle myöhemmin kuin alimmassa vanhuuseläkeiässäsi, eläkkeesi paranee lykkäyskorotuksella. Eläkettäsi korotetaan 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti. Työtä tekevälle lykkääjälle kertyy lisäksi 1,5 prosenttia uutta työeläkettä, joka lasketaan vuosiansioista.
  • Varhennusvähennys
    Jos jäät osittaiselle vanhuuseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikääsi, osittaisena nostamasi eläke heikkenee varhennusvähennyksellä. Eläkettäsi pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti.

Julkaisu:

Eläketietous, taloudellisten kannustimien vaikutus ja eläkeaikeet. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2018.

Lisätietoja:

Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen(at)etk.fi
Johtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, mikko.kautto(at)etk.fi