Yliopiston ovi -kuvituskuva

Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta

Keväällä valmistuneiden myötä yli miljoonasta tutkinnosta on kertynyt eläketurvaa. Eläkettä alkoi kertyä tutkinnoista vuonna 2005. Eläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla. Suurin hyöty eläkkeen kasvattamisen näkökulmasta tulee kuitenkin työelämästä.

Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.

Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.

Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.

– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.

Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke

Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.

Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.

– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.

Eläkettä myös vanhempainvapaista

Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.

Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.

Eläkkeeseen oikeuttavat tutkinnot - ikäjakauma 2005-2017

Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)

Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)

Faktaa

Työeläketurvaa kertyy

  • ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
  • myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
  • ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
  • enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
  • automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
Tutkinto Eläkettä kertyy Eläkkeen määrä
Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuotta noin 55 €/kk
Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuotta noin 44 €/kk
Alempi korkeakoulututkinto 3 vuotta noin 33 €/kk
Ammatillinen perustutkinto 3 vuotta noin 33 €/kk
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.

Lisätietoja:

Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi