Heikot talous- ja syntyvyysnäkymät luovat painetta eläkemaksuun

Poikkeuksellisen hankala sijoitusympäristö ja heikot kasvunäkymät luovat painetta työeläkemaksun väliaikaiselle korottamiselle. Pitkällä aikavälillä korotuspainetta syntyy, jos suomalaisten syntyvyys pysyy matalana.

Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen väestöennuste ja uusi vahvistettu työeläkelainsäädäntö.

Heikot sijoitusnäkymät, erityisesti matala korkotaso, vaikeuttavat tuottojen saamista eläkevaroille lähitulevaisuudessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sijoitusten reaalituoton oletetaan jäävän 3,0 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on säilytetty aiempi 3,5 prosentin reaalituotto-oletus.

Myös eläkejärjestelmän maksutulo on jäämässä lähivuosina oletettua pienemmäksi. Tähän vaikuttavat heikko työllisyyskehitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu maltillinen ansiotason kehitys.

Nykyisellä jo sovitulla työeläkemaksun tasolla (24,4 %) selvitään 2020-luvun alkupuolelle. Sen jälkeen työeläkemaksuun muodostuu vajaan puolen prosenttiyksikön väliaikainen korotuspaine. Työeläkemaksu voidaan vakiinnuttaa 2030-luvun aikana nykyiselleen aina 2050-luvulle asti.

– Vuoden 2017 työeläkeuudistuksen ansiosta työeläkemeno on hyvin ennakoitavissa. Talouskehityksen riskejä maksutulolle ja sijoitusvaroille se ei kuitenkaan poista. Lähivuosien kehitys ratkaisee maksun nousupaineen suuruuden, arvioi Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Eläkeläisten määrä kasvaa, työikäisten vähenee

Suomen väestö kasvaa koko tarkastelujakson ajan kun 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuosi vuodelta. Vuonna 2030 eläkkeensaajia on lähes 200 000 enemmän kuin nyt. Tilastokeskuksen olettamalla syntyvyystasolla työikäisen väestön määrä supistuu 2030-lukua ja 2040-luvun alkua lukuun ottamatta koko tarkastelujakson ajan.
Kun eläkeläisten määrä kasvaa ja työllisten määrä vähenee, eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat kasvaa 2050-luvulla.

– Aikaisempaan laskelmaan verrattuna vauvoja syntyy seitsemän prosenttia vähemmän joka vuosi. Siksi tulevaisuudessa on myös vähemmän eläkemaksun maksajia, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Eläkkeiden ostovoima nousee, suhde ansioihin laskee

Vuonna 2015 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli noin 1 600 euroa kuukaudessa. Laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi vuonna 2030 kes-kieläke on noin 1 860 euroa.

Maksussa olevat eläkkeet ovat pitkään olleet noin 50 prosentin tasolla väestön keskiansioihin verrattaessa. Eläkkeiden taso suhteessa ansioihin alkaa jäädä tämän tason alle vuoden 2030 jälkeen. Vuonna 2045 keskieläke on keskipalkasta 46 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 52 prosenttia.

Tärkein syy alenemiselle on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän kasvusta johtuvaa eläkemenojen kasvua.

Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016. Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016

Infotilaisuuden kalvot Sharepointissa

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 050 437 0929, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Mikko Kautto, puh. 040 740 8095, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Raportista löytyy myös:
– optimistisen ja pessimistisen talouskasvun skenaariot,
– herkkyyslaskelmia: kuolevuus, maahanmuutto, ansiotaso, työllisyys ja eläkevarojen tuotto,
– sukupuoli- ja koulutustasokohtainen laskelma eläkkeiden suuruuden kehityksestä,
– sisäisen tuoton laskelma, joka kertoo kuinka suuren tuoton ikäluokat ja sukupuolet saavat eläkemaksuilleen.