Blogilistaus

Työeläkekuntoutuksen vaikutus työkykyyn ja työurien pituuksiin on viime aikoina noussut entistä useammin otsikoihin. Kysymys kuuluu, auttaako työeläkekuntoutus jaksamaan työelämässä pidempään.

Nykymuotoisen ammatillisen kuntoutuksen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1992. Vuosien mittaan säännöksiä on muutettu tavoitteena korostaa kuntoutuksen ensisijaisuutta.

Vuonna 2004 ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus. Muutoksella pyrittiin varhentamaan ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Tavoitteena oli, että yhä useampi henkilö pysyisi työelämässä entistä pidempään, jolloin eläkkeelle siirtyminen myöhentyisi ja paine työeläkemaksujen nostamiseen vähenisi. Usko kuntoutuksen vaikutukseen on suuri.

Vuodesta 2015 alkaen työeläkelaitosten velvollisuutena on ollut tutkia työkyvyttömyyseläkehakemuksen jättäneen henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, vaikka hän itse ei ole sitä hakenut.

Ammatillisen kuntoutuksen suosion kasvu on ollut huima. Kasvu on jatkunut tasaisena vuodesta toiseen. Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan työeläkekuntoutukseen osallistui viime vuonna jo 18 400 henkilöä, kun määrä oli 8 500 kymmenen vuotta aiemmin.

Mitä kuntoutuksen vaikutuksesta voidaan sanoa? Eläketurvakeskuksen tilastoista nähdään, että suurin osa palaa kuntoutuksen jälkeen takaisin töihin tai työmarkkinoiden käytettäväksi. Näin tapahtuu noin kahdelle kolmannekselle. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy kuusi prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle viisi prosenttia.

Tulokset ovat paremmat nuoremmilla. Kolmen vuoden seurannan aikana töissä jatkaneiden osuus alle 45-vuotialla on jopa hieman kohentunut. Tältä osin tulokset ovat rohkaisevia. Voidaanko kuitenkaan sanoa, että työeläkekuntoutus on vaikuttavaa? Johtuuko muutos saadusta kuntoutuksesta?

Tämä emme tilastojen avulla pysty osoittamaan. Voimme kyllä seurata, mitä henkilölle on kuntoutuksen jälkeen tapahtunut, laskea hänen kuntoutuskulunsa sekä verrata niitä hänen potentiaalisiin työkyvyttömyyseläkekuluihinsa.

Tilastoista selviää, että onnistuneen kuntoutuksen kulut vastaavat keskimäärin noin vuoden työkyvyttömyyseläkemenoa. Emme kuitenkaan pysty osoittamaan, että työuran pituudessa havaitut muutokset johtuisivat saadusta kuntoutuksesta. Emme myöskään voi tietää, olisiko henkilö siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle ilman kuntoutusta tai muutenkaan mitä hänelle olisi tapahtunut ilman kuntoutusta. Tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatavissa vain niukasti, vaikka tarve on ollut ilmeinen jo pidempään.

Työterveyslaitos julkaisi keväällä tutkimuksen, jonka mukaan kuntoutuksella voitiin havaita pieni myönteinen vaikuttavuus. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2008–2010 kuntoutuksen aloittaneita 30–55-vuotiaita ja seurattiin heitä kolme vuotta.

Tutkijat itse (Viikari-Juntunen ja Leinonen) pitivät kuntoutuksen vaikutusta vaatimattomana suhteessa käytettyihin panoksiin. Myös Eläketurvakeskus on tutkinut työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta ja todennut vuonna 2012, että sen vaikutus työelämään osallistumiseen oli lähinnä lyhytaikainen.

Keva on käynnistänyt tämän vuoden alussa tutkimuksen ammatillisen kuntoutuksen onnistumisesta. Tutkimus tuo lisätietoa ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta julkisella sektorilla. Tutkimus valmistuu tämän vuoden lopulla.

Työmarkkinajärjestöt tekivät kesäkuun alussa sopimuksen vuoden 2017 eläkeuudistukseen liittyen tarvittavista säädösmuutoksista ja selvityksistä. Yhtenä toimena esitetään, että Eläketurvakeskus selvittää ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden 31.3.2020 mennessä.

Tehtävä on erittäin erittäin haastava, koska ei ole itsestään selvää, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan. Sitä voidaan arvioida niin yksilön, yhteiskunnan kuin yrityksen näkökulmasta.

Yksimielisyys kuitenkin vallinnee siitä, että ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kuntoutukseen uskotaan ja panostetaan paljon. Väestön ikääntyessä ja eläkeiän nostamistavoitteen toteuttamisessa on tärkeätä löytää oikeat ja kustannustehokkaat keinot.

Lue lisää:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.