Kuka on työntekijä ja ketä pidetään yrittäjänä?
Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely ja ansiot vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin yksinkertainen: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
Jotta työskentelyn työeläkevakuuttaminen voidaan hoitaa ajantasaisesti oikein, on oleellista tietää, tekeekö tai teettääkö työtä työsuhteessa vai yrittäjänä. Kun työsuhde–yrittäjä -rajanveto tehdään oikein, työeläkevakuuttamien menee oikein ja työeläkettä karttuu ansioista oikein.
Käytännössä kuitenkin voi olla joskus hankalaa päätellä, onko työnsuorittaja työntekijä vai yrittäjä, ja miten työskentely tulee vakuuttaa. Asiaa ei tarvitse puntaroida yksin, vaan kannattaa olla yhteydessä työeläkelaitokseen tai ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen.
Työntekijä on henkilö, joka tekee työtä työsuhteessa
Laissa on määritelty, kuka on työntekijä. Pelkistetysti voi sanoa, että työntekijä on henkilö, joka tekee työtä työsuhteessa.
Laissa on määritelty myös se, mitä työsuhteella tarkoitetaan. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan työsuhteella tarkoitetaan samaa kuin työsopimuslaissa. Työsuhteesta on kyse silloin, kun työntekijä on sopimuksen perusteella sitoutunut tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajalle työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan.
Työsuhteelle on tunnusomaista, että työnantaja päättää, mitä työtä tehdään, milloin, missä ja miten työtä tehdään. Työnantaja myös johtaa ja valvoo työn tekemistä. Työsuhteessa työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa työnantajan lukuun tehdystä työstä.
Yrittäjä tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa
Työeläkelaeissa on määritelty myös se, ketä pidetään yrittäjänä. Yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Yrittäjä on YEL:ssä määritelty näin, koska yrittäjänä pidettävä henkilö ei tee työtä palkansaajan asemassa.
Yrittäjän erottaa palkansaajan asemassa olevasta työntekijästä se, että yrittäjä tekee työtä niin sanotusti omaan lukuunsa. Toisin kuin työsuhteinen työntekijä, yrittäjä voi lähtökohtaisesti vapaammin itse päättää siitä, mitä töitä tekee ja kenen kanssa asioi. Usein yrittäjä saa korvauksen työstään sen mukaan, miten hän on asiakkaidensa kanssa sopinut. Yrittäjä saattaa saada sovitun korvauksen vasta sitten, kun toimeksianto on hoidettu tai tilaaja on työsuorituksen hyväksynyt. Käytännössä yrittäjän työhön voi liittyä investointeja ja niin sanottua yrittäjän riskiä.
On hyvä todeta, että YEL:n yrittäjä-nimitys on siinä mielessä yleinen, että kaikki YEL:n mukaisessa yrittäjäasemassa olevat työn suorittajat ovat yrittäjiä. YEL:ssä ei ole erillisiä säännöksiä esimerkiksi niin sanottujen kevytyrittäjien vakuuttamisesta.
Työsuhteessa ja yrittäjänä tehty työ vakuutetaan eri tavalla
Työsuhteessa ja yrittäjänä tehty työ vakuutetaan eri työeläkelakien mukaan. Myös vastuu lakisääteisen työeläketurvan järjestämisestä on työsuhdetyössä ja yrittäjätyössä eri tahoilla. Selvyyden vuoksi on paikallaan korostaa, että työeläkevakuuttaminen on lakisääteistä. Kyse ei ole pelkästään sopimuksenvaraisesta asiasta.
Yksityisellä puolella työeläkevakuuttamisessa pätee pitkälti perusslogan: työntekijän TyEL – yrittäjän YEL. Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa olevalle työntekijälleen työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen työeläketurvan. Yrittäjä puolestaan vastaa itse siitä, että järjestää itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen työeläketurvan.
Entä jos laskuttaa työnsä laskutuspalveluyrityksen kautta?
Myös laskutuspalveluyritysten kautta työstään saamansa korvauksen laskuttavien – kuten muidenkin työnsuorittajien – työeläkevakuuttaminen ratkaistaan sen perusteella, ovatko henkilöt työsuhteessa vai yrittäjiä. Tätä peruslähtökohtaa laskutuspalveluyrityksen mukanaolo ei muuta.
Laskutuspalveluyrityksen mukanaolo voi kuitenkin aiheuttaa työeläkevakuuttamisen hoitamisessa lisäselvittelyä sen vuoksi, että toimijoita on useampia. Laskutuspalveluyritystä käytettäessä kuviossa ovat mukana työnsuorittaja, työnteettäjä (tilaaja, asiakas) ja laskutuspalveluyritys. Pelkästään se, että kuvioon liittyy laskutuspalveluyritys ei ole ratkaiseva seikka työeläkevakuuttamista määriteltäessä.
Kun toimijoita on useita, kaikkien toimijoiden rooli on tarvittaessa selvitettävä, jotta työeläkevakuuttaminen kohdistuu oikein. Toimijoiden roolien selvittämisellä saadaan selville, onko kyseessä työsuhteessa vai yrittäjänä tehty työ. Ja jos on kyseessä työsuhteessa tehty työ, saadaan selville se, mikä taho (laskutuspalveluyritys vai työnsuorittajan asiakas) on työeläkevakuuttamisvelvollinen työnantaja.
Pelkästään se, että kuvioon liittyy laskutuspalveluyritys ei ole ratkaiseva seikka työeläkevakuuttamista määriteltäessä.
Toimijoiden roolien selvittäminen on tavallaan kolmivaiheinen prosessi. Ensimmäinen vaihde on selvittää se, keiden välillä on varsinainen työntekoa koskeva sopimus. Toinen vaihe on selvittää se, onko osapuolten välinen työntekosopimus työsopimus työsuhteisesta työstä vai esimerkiksi toimeksiantosopimus yrittäjätyöstä. Kolmas vaihe on selvittää vielä se, onko joidenkin tahojen välillä jokin muu kuin työntekoa koskeva sopimus, esimerkiksi sopimus laskutuksen hoitamisesta.
Jos selvitysprosessin lopputulos on se, että laskutuspalveluyritys – tai ylipäätään jokin taho – ei ole osallisena työntekoa koskevassa sopimuksessa, silloin ei myöskään ole kyse työsuhteen työnantajasta eikä myöskään toimeksiantosuhteen toimeksiantajasta. Ja tästä puolestaan seuraa se, että kyseisellä taholla ei ole velvollisuutta järjestää työnsuorittajalle työeläketurvaa.
Laskutuspalveluyrityksillä on useita toimintamalleja ja nekin erilaisia, eikä niitä ole tässä tarkoitus käydä läpi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yleensä laskutuspalveluyrityksen ja sen käyttäjäksi rekisteröityneen työnsuorittajan välillä ei ole työsopimusta eikä työsuhdetta. Tällöin laskutuspalveluyritys ei myöskään ole työnsuorittajan työnantaja.
Yleensä laskutuspalveluyritystä käyttävät itsensä työllistävät työnsuorittajat tekevät työtä työeläkelakien näkökulmasta yrittäjinä.
Laskutuspalveluyrityksen käyttäjä ei aina ole yrittäjä
On syytä korostaa, että laskutuspalveluyrityksen käyttäminen ei sellaisenaan merkitse, että henkilö olisi yrittäjä ja että laskutettu työ olisi yrittäjänä tehtyä työtä. Toisinaan kuulee virheellisen päätelmän, että laskutuspalveluyrityksen käyttäjä olisi aina yrittäjä. Näin ei ole.
Laskutuspalveluyrityksen laskutuspalvelua käyttävälle työnsuorittajalle saattaa muodostua työsuhde siihen tahoon (tilaaja, asiakas), jolle hän tekee työn ja jolta saamansa korvauksen hän laskuttaa laskutuspalveluyrityksen kautta.
Jos työn suorittajan ja tilaajan välinen työntekosuhde täyttää työsuhteen tunnusmerkit, niin kyseessä on työsuhde. Tällöin tilaaja on työnantaja, jonka tulee järjestää työsuhteiselle työntekijälleen työeläketurva. Näin on siitä huolimatta, että korvauksen laskutus ja maksaminen hoidetaan laskutuspalveluyrityksen kautta.
Esimerkkinä voi mainita Eläketurvakeskuksen antamat päätökset, joissa oli kyse kuorma-auton kuljettajina toimineista henkilöistä, joiden palkka työstä oli laskutettu laskutuspalveluyrityksen kautta. Eläketurvakeskus katsoi, että henkilöt eivät olleet työskennelleet työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen eivätkä myöskään olleet tehneet kyseisiä ajotyösuorituksia yrittäjinä.
Kyseissä tapauksissa henkilöiden katsottiin tehneen ajotyön työsuhteessa siihen tahoon, jonka ajoja olivat kyseisen tahon omistamalla autolla ajaneet.
Työtä tehdään ja voidaan tehdä erilaisissa työntekosuhteissa. Jos tilanne askarruttaa, kannattaa heti alkuunsa kysyä, jotta työeläkevakuuttaminen menee oikein. Eläketurvan asiantuntijat työeläkelaitoksissa ja Eläketurvakeskuksessa ovat käytettävissäsi.
Aiheesta lähemmin:
- Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan tunnusmerkit sekä työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen rajanveto (Työeläkelakipalvelu.fi)
- Työntekijän ja yrittäjän vakuuttaminen (Työeläkelakipalvelu.fi)
- Yrittäjät ja YEL-vakuutus aiheena 14.5. koulutuspäivässä (Etk.fi uutinen, 24.4.2019)
- Ajanvaraus Eläketurvakeskuksen asiakaspalveluun (yhteystiedot Etk.fi:ssä)
Hei,
Minulla on yritys, joka on tehyt viimeisten kolmen vuoden aikana liikevaihtoa 3333 euroa. Tänä vuonna ei vielä yhtään.
Olen myös täysiaikainen opiskelija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja teen kokopäivätyötä toisessa yrityksessä erittäin pienellä palkalla. Olen siis jo kaksinkertaisesti kokopäivätyöläinen. Ensin yksinkertaisesti kokopäiväinen opiskelija ja toiseksi kokopäiväinen toimitusjohtaja toisen palveluksessa. Täysipäiväinen yrittäjyys omassa yrityksessäni olisi fyysisesti siten täysin mahdotonta eikä työtä omalle firmalle mitenkään voisi laskea täysipäiseksi yrittäjyydeksi, vaikka jonkun parin viikon 10 000 euroa tuottavan konsulttikeikan sen firman kautta kesälomalla tekisinkin. Lisäksi ne rahat eivät edes tulisi minulle, kun sen firman kulut tulevat vuokrakulut veisivät ne kokonaan. Ulos maksetut vuokrat eivät siten edes kumuloituisi siihen firmaan pääomaksi, joten minulle ei jäisi itselleni mitään, kuten ei tälläkään hetkellä, kun jatkuvasti joudun säästöistäni tekohengittämään sitä firmaa lainaamalla sille rahaa. Näin joutuisin lainaamaan sille firmalle rahaa säästöistäni, joita tienatessani niistä rahoista on jo eläkemaksut maksettu. Ei kai kenenkään pidä samoista rahoista joutua maksamaan eläkettään kahteen kertaan?
Miten ylipäänsä jonkun yrittäjän palkatta pyörittämän ja säästöistään (, joita tienatessaan hän on jo eläkkeet maksanut) rahoittaman ja tappiollisen firman voidaan sanoa tuottavan jotain ”työtuloa”, kun sellainen firmahan on puhtaasti yrittäjän rahoittama harrastus? Jos yrittäjä ottaisi sellaiseen firmaan jonkun toisen tekemään samaa työtä kuin yrittäjä itse tekee, niin sille toiselle ihmisellehän pitäisi maksaa negatiivista palkkaa eli sen toisen ihmisenhän pitäisi maksaa yrittäjälle oikeudestaan työskennellä sellaisessa firmassa, koska se työntekijä tuottaisi yrittäjälle vain jatkuvasti tappiota, minkä lisäksi hän veisi yrittäjältä itse harrastamisen riemunkin. Miten tappion tuottaminen voidaan lukea muka tuloksi vain liikevaihdon perusteella? Sehän on täysin talousteorioiden vastaista, eikä perustu mihinkään tulonansaintalogiikkaan.
Miten pitkää tuotekehitystä ja riskiä sisältävää firmaa voi ylipäänsä enää edes perustaa, jos firma tuottaa vuosia tappiota syöden yrittäjän pääomat ja sitten, kun vähän alkaa tulla liikevaihtoa firman jatkaessa tappiollisena, niin systeemi vain lisää kustannuksia pakottamalla sen tappiollisen firman yrittäjän maksamaan vielä YEL:iäkin niistä huvenneista säästöistä, joilla sen firman pitäisi vielä pystyä ostamaan raaka-aineita, maksamaan vuokrat ja muut kustannukset ennen kuin se firma lopulta toivottavasti muuttuisi kannattavaksi? Palkatta ja omilla rahoillaan ilman tukia yritykselleen työskentelevän yrittäjän pakottaminen vielä maksamaan YEL-maksuja on kuin lypsylehmän vasikan tappamista ennen kuin se vasikka ehtii edes lypsyikään. Tällä tavoin tapetaan Suomesta riskipitoinen mikroyrittäjyys kokonaan ennen kuin ne yritykset edes ehtivät alkaa työllistämään ja tuottamaan verotuloja! Yrittäjyys tappamallako Suomen kestävyysvaje korjataan?
Pääkysymykseni kuitenkin on nyt se, että pitääkö minun ottaa yritykseeni YEL-vakuutus, jos oman yritykseni liikevaihto kasvaa yli kymppitonnin? Siis vaikken minä pääse opiskelijastatukseni takia edes yritättäjän työttömyysturvalle, vaikka maksaisinkin sen YEL:n ja jos se firma menisi konkurssiin ja menettäisin sen kokopäivätyönikin. Mitä se YEL silloin edes vakuuttaisi, kun pienestä YEL:stä ei kertyisi edes eläkettä?
Toimitusjohtajana toisen palveluksessa en varmaan ole YEL-velvollinen ainakaan siitä toiselle tekemästäni toimitusjohtajahommasta, jos saan kuitenkin siitä firmasta pikkuisen palkkaa, mistä maksetaan eläkemaksujakin? Vai voidaanko toimitusjohtajan työ laskea yrittäjyydeksi, kun ei se ole esimiehen alaisuudessa ja valvonnassa suoritettava työsuhde? Firmoissa on kuitenkin myös hallitus, yhtiökokous ja osakkeenomistajat, joille toimitusjohtajakin on vastuussa.
Voisinko siis silti joutua tilanteeseen, missä joutuisin maksamaan YEL:ää omasta yrityksestäni vaikka samaan aikaan työnantajani jo maksaa minusta työeläkemaksuja?
Terveisin,
Pasi Porkka
Hei
Kiva, että olet lukenut blogin ja kiitos viestistäsi.
Viestissäsi vaikuttaisi olevan kaksi pääkysymystä, jotka liittyvät YEL-työtulorajaan ja rinnakkaisten työskentelyjen vakuuttamiseen. Yrittäjän eläkelaissa (YEL) tarkoitettua yrittäjän YEL-työtuloa ei määritellä suoraviivaisesti yrityksen liikevaihdon perusteella. YEL-työtulo määritellään niin, että se vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa.
Mainitset harjoittavasi yrittäjätoimintaa oman yrityksesi puitteissa ja sen lisäksi olevasi toisen palveluksessa palkkatyössä, josta työstä työnantaja on sinut työeläkevakuuttanut. Yrittäjänä tehty työ ja työsuhteessa työntekijänä tehty työ vakuutetaan eri työeläkelakien mukaan. Jos sinun yrittäjätyössäsi täyttyvät lakisääteisen pakollisen YEL-vakuuttamisen kriteerit, sinun tule ottaa YEL-vakuutus. Näin on siinäkin tapauksessa, että työnantajasi on järjestänyt sinulle työsuhteen perusteella työntekijän eläkelain mukaisen työeläkevakuutuksen.
Ohjasin kysymyksesi Eläketurvakeskuksen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelustamme otetaan sinuun yhteyttä, niin voitte tarkemmin keskustella tilanteestasi.