Työeläkkeiden rahoituslähteet

Lakisääteinen työeläketurva rahoitetaan Suomessa pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla, maksuista kertyneillä eläkevaroilla sekä niille saaduilla tuotoilla. Osa eläkkeistä kustannetaan myös valtion maksuosuuksilla ja Työttömyysvakuutusrahaston työeläkejärjestelmään maksamilla suorituksilla.

Lakisääteisiä järjestelmiä täydentävän eläketurvan kustantavat pääasiassa työnantajat. Työntekijät voivat myös hankkia itselleen yksilöllisiä eläkevakuutuksia ja eläketilejä. Eläkettään voi täydentää säästämällä esimerkiksi verotuetulle pitkäaikaissäästö- eli PS-tilille.

Lakisääteisten työeläkemaksujen taso riippuu maksettavien eläke-etujen tasosta, voimassa olevista eläkkeiden rahastointi- ja rahoitusperiaatteista sekä eläkevaroille saaduista sijoitustuotoista. Kansantalouden kehitys ja väestön ikärakenne vaikuttavat myös eläkemaksujen tarpeeseen.

Työeläkemaksujen lisäksi tulevien eläkkeiden maksamisen turvaavat eläkerahastoissa olevat varat, joita ei voi käyttää muihin tarpeisiin kuin eläkkeiden maksamiseen. EU-tarkastelut osoittavat, että Suomessa eläkemenoihin on varauduttu varsin hyvin ja eläkerahoitus on kestävällä pohjalla.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

Työnantajat ja työntekijät rahoittavat pääosan kunkin vuoden työeläkemenosta. Työssä olevat kustantavat myös edellisten sukupolvien eläkkeitä, mutta he saavat aikanaan vastaavasti tietyn rahoitusosuuden omiin eläkkeisiinsä kuten tulevat sukupolvetkin. Yksityisen puolen työeläkkeiden rahoitusperiaatteita on selostettu tarkemmin kohdassa eläkelajikohtainen vakuutustekniikka.

Valtion palveluksessa olleiden eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Valtion Eläkerahastosta siirretään vuosittain eläkemaksuilla kerättyjä varoja talousarvioon (40 prosenttia eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista). Loput 60 prosenttia maksetuista eläkkeistä rahoitetaan suoraan kunkin vuoden talousarviosta.

Kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä eläkemaksuja peritään vuosittain eläkekustannuksiin tarvittava määrä ja maksuja rahastoidaan myös puskuriksi tulevia eläkkeitä varten. Rahastoinnilla varaudutaan hillitsemään eläkemaksujen nousua. Samalla pyritään myös ennakoimaan kunta-alojen rakennemuutosta seuraamalla eläkemaksujen rakenteen toimivuutta.

Tähän saakka kunta-alan eläkkeitä varten kerätyt työeläkemaksut ovat ylittäneet vuosittain maksettavan eläkemenon. Rahoituskate on nyt kuitenkin kääntynyt negatiiviseksi, ja tulevaisuudessa eläkkeitä maksetaan maksukertymää enemmän.

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät rahoittavat eläketurvansa eläkevakuutusmaksuillaan valtion tuen turvin. Valtio maksaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien vuotuisesta eläkemenosta osan, jota ei saada katettua kyseisten eläkelakien mukaisilla vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu myös merimieseläkelain mukaan vakuutettujen työeläkkeiden rahoittamiseen.