Työuran päättyminen työttömyyteen on katkeraa

Vaikuttaa siltä, että työpaikan menetys kymmenien työvuosien jälkeen tarkoittaa käytännössä työuran loppua. Huomio kannattaisikin kääntää työelämään. Vain muuttamalla toimintatapoja ja asenteita työpaikoilla, voivat työurat jatkua ja ihmiset saada kunniakkaan päätöksen työuralleen. Työttömäksi jääminen ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä ei sen sijaan ole monellekaan kunniakas päätös, vaan katkera paikka.

Sipilän hallituksen asettama pikatyöryhmä mietti syyskuun ajan keinoja parantaa työllisyyttä Suomessa. Työryhmän keskeisin ehdotus koskee työttömyysturvajärjestelmän muutosta. Ideana on, että jos työtön ei ole ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävissä palveluissa, saa hän seuraavan kolmen kuukauden joka kuukausi yhden omavastuupäivän eli karenssipäivän. Tämä ns. aktiivimalli koskisi kaikkia työttömiä, niin ikääntyneitä kuin työmarkkinatuella olevia.

Työryhmän toimeksiannossa oli myös pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden eläketuki. Työryhmä oli asiasta erimielinen ja totesi, että jatkossa pitäisi edistää ikääntyneiden työllistymistä ja turvata palvelujen saanti. Suomessa on tällä hetkellä lähes 90 000 yli 55-vuotiasta työtöntä. Pitkäaikaistyöttömiä on jo 128 000 ja heistä moni on jo tehnyt pitkän työuran.

”Tässäkö kiitos?”

Olen saanut monilta ikääntyneiltä työttömiltä huolestuneita ja katkeriakin viestejä. Moni kysyy, tässäkö on kiitos 40 vuoden työstä. Näissä viesteissä ja työryhmän muistiossa näkyy surullisella tavalla arkielämän ja politiikkalinjausten välinen kuilu.

Todellisuudessa lähes 40 työvuoden jälkeen työttömäksi jääneen on lähes mahdotonta löytää uutta työtä. Moni toki olisi vielä työkykyinen ja hakee töitä aktiivisesti. Työnhaku päättyy kuitenkin useimmiten toteamukseen: olet liian vanha. Näin se vaan on, teemme tai päätämme mitä tahansa Helsingin kokoushuoneissa.

Ikääntyneiden eläketuki on mielestäni inhimillinen ja kohtuullinen ratkaisun pitkään työttömänä olleille. Ratkaisua on arvosteltu työurien jatkamisen näkökulmasta lyhytnäköiseksi. Mutta todellisuudessa juuri kukaan näistä yli 60-vuotiaista ja yli viisi vuotta työttömänä olleista ei enää työllisty.

On kohtuullista tunnustaa tosiasiat ja kääntää katseet työurien pidentämiseen toisin keinoin. Eläketuki on kertaluontoinen, eikä pysyvä signaali, että työtön voisi päästä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä. Ratkaisu koskisi noin 5000-6000 henkilöä, eikä estä työn tekemistä.

Sen sijaan työttömyysturvan ns. aktiivimallia en kannata. Todennäköisesti malli leikkaisi hyvin monen yksittäisen henkilön työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia kuukaudessa. Erityisesti pitkään työttömänä olleille tulisi runsaasti lisää omavastuupäiviä.

Eri puolilla maata ja eri ammateissa olisi myös hyvin erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivisuusehto. Aktiivimalli ei myöskään tunnista omatoimista työnhakua. Ikääntyneiden työttömien on hyvin hankala löytää keikkatöitä välttääkseen uudet karenssipäivät.

Työpaikan ikäohjelma pidentäisi työuria

Huomio kannattaisi kääntää työelämään. Ikääntyneiden työllisyys on Suomessa parantunut 2000-luvulla huimaa vauhtia. Työssä olevat jatkavat työelämässä yhä pidempään. Tätä hyvän kehityksen jatkumista on tuettava jatkossakin.

Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa, mutta vielä enemmän on tehtävissä työpaikoilla. Vain muuttamalla toimintatapoja ja asenteita työpaikoilla, voivat työurat jatkua ja ihmiset saada kunniakkaan päätöksen työuralleen. Työilmapiiri, johtaminen, työympäristö ja vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden motivaatioon jatkaa työssä pidempään.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tehneet oppaan työpaikoille ikäohjelmien tekemiseksi. Vain harvoilta työpaikoilta tällaista ohjelmaa kuitenkaan löytyy, vaikka luottamusmiehistä valtaosa pitää sen tekemistä tärkeänä. Työn muokkaaminen, keventäminen, työaikajärjestelyjen joustavuus, työuran suunnittelu ja eri-ikäiset ihmiset huomioon ottava johtaminen kuuluvat ikäohjelman työkalupakkiin.

Työpaikoilla tehtävillä toimilla ei ole saavutettavissa pikavoittoja, mutta pelkillä lainsäädännön muutoksilla työurat eivät jatku, eivätkä ikääntyvät työntekijät voi saada kunniallista päätöstä työuralleen. Tavoitteena on oltava, että entistä harvemman ikääntyvän työura päättyy työttömyyteen.