Työttömyysputki vai syrjintälupa

Politiikan huipulta räväytettiin taas: armahdus ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille ja eikun eläkkeelle. Ei tarvitsisi roikkua enää 62-vuotiaaksi työttömyysputkessa eikä rampata turhaan työkkärissä ja kytätä, mitähän jänniä aktiivitoimenpiteitä seuraavaksi olisi tarjolla.

Suomi ikääntyy vauhdilla, sinäkin joukossa mukana, mutta silti työpaikkoja ei vain tunnu riittävästi aukeavan. Vuosikausien työttömyydestä on vaikeaa päästä takaisin työelämään, ikääntyneillä lähes mahdotonta. Iän myötä karttunut kokemus ei todellakaan ole työmarkkinoiden myyntivaltti vaan hitonmoinen rasite. Tosiasiassa tämä on mitä suurinta resurssien tuhlausta!

Työurien pidennyttävä myös loppupäästä

Olisiko eläke oikeasti Suomen kaipaama keino? Käsittääkseni lähes ikiaikainen tavoite työurien pidentämisestä on edelleen relevantti, myös sieltä loppupäästä. Ajatus siitä, että työttömyysputkesta pääsisi kertalaakista eläkkeelle kantaa toki inhimillisyytensä vuoksi, siitä kiitos sen esittäjille, mutta ikärakenteesta johtuvaa ongelmaa se ei hoida. Työttömyystilastot kaunistuisivat kyllä, mutta tästä tempusta ei työllisyys paranisi.

Temppu ei myöskään hoitaisi työmarkkinoilla jylläävää epäluuloa ikääntyneitä kohtaan. Epäluulo on pahimmillaan, kun ikääntyneet irtisanotaan ensimmäisten joukossa ilman heidän tekemäänsä työhön liittyvää syytä. Tällainen syrjintä on ihan yhtä tuomittavaa kuin mikä tahansa syrjintä.

Ikäsyrjintä kitkettävä

Ikääntyneiden irtisanominen voi tulla nykyistäkin helpommaksi, jos työttömyysputki ja työnhaku vaihtuvat ennenaikaiseksi eläkkeeksi. Kertaluonteisena armahdus ei välttämättä tätä rakenteellista pulmaa lujittaisi, mutta politiikassa kertaluontoiset toimet tuppaavat jäämään toistuviksi tai jatkuviksi.

Ikääntyneiden syrjintä on kitkettävä, armahdettiin ikääntynyt pitkäaikaistyötön eläkkeelle tai ei. Eläkkeillä tai muilla etuuksilla balsamoinnin sijaan ikääntyneiden työllisyysongelmiin purisi paremmin se, että työelämän lainsäädännön tai työehtosopimusten keinoin parannettaisiin heidän asemaansa työuran aikana.

Tämä edellyttää ikääntyneiden irtisanomisten ja heidän työllistymisvaikeutensa taustalla olevien syiden selvittämistä. First in – last out -irtisanomisjärjestys, ikääntymiseen liittyvien mahdollisten työkykyhaasteiden selvittäminen ja nykyistä suurempi vapaus organisoida itse työaikansa voivat olla keinoja, joilla ikääntyneiden kohtelua saadaan paremmaksi. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kannattaa ottaa tosissaan, kun työehdoista neuvotellaan seuraavan kerran.

1 kommentti
  1. Hannu Uusitalo
    Hannu Uusitalo says:

    Jos eläketuen edellytyksenä olisi esim. viiden vuoden työttömyys, ikääntyneiden irtisanomisen lisääntyminen on todella kaukaa haettua. Lindströmin esitys tuo inhimilllisyyttä politiikkaan!
    Löfgren on oikeassa siinä, että first in -last out käytäntöä kannattaisi selvittää. Se voi osaltaan selittää, miksi ikääntyneiden työllisyysaste on Ruotsissa korkeampi kuin meillä (ja vastaavasti miksi nuorisotyöttömyys on meillä vähäisempi ongelma kuin Ruotsissa.

Kommentointi on päättynyt.