Työn muutoksen seuraukset eläketurvalle – mitä skenaariolaskelmista opittiin?

Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen yhdessä Sitran, valtiovarainministeriön ja Demos Helsingin kanssa.

Raporttia käsiteltiin laajasti useissa eri medioissa monista eri näkökulmista. Selvästi työn muutos kiinnostaa ja ehkä jopa pelottaakin. Tiedotusvälineet nostivat roolinsa mukaisesti tikun nokkaan erityisesti kaikkein negatiivisimman skenaarion, jonka perusteella hätäisimmät olivat jo puuhaamassa uutta eläkepommia. Useissa jutuissa skenaariolaskelmat liitettiin myös Bengt Holmströmin herättelemään keskusteluun julkisen talouden ja eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Kaikkein negatiivisimmassa ansiotason nollakasvun ja matalamman tuotto-oletuksen skenaariossa eläkemaksun korotuspaine oli skenaarion äärimmäisyyden huomioiden kuitenkin suhteellisen maltillinen. Matalan ansiotason kasvun oloissa eläkevarojen rooli työeläkkeiden rahoituksessa korostuu. Toki jos sijoitustuottoja ei saataisi mistään päin maailmaa ja tuotot jäisivät vielä oletettua matalammiksi, olisi maksunkorotuspaine raportissa esitettyä suurempi.

Skenaariolaskelmat on Eläketurvakeskuksen kannalta uusi avaus, jossa pitkän aikavälin laskentatyökaluja käytetään mahdollisten toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointiin. Perinteisesti työkaluja on käytetty pitkän aikavälin näkemyksen muodostamiseen herkkyystarkasteluineen sekä lainsäädännön muutosten arviointiin. Jatkossa malleja on mahdollista käyttää myös toisenlaisten tulevaisuudenkuvien arviointiin, jos se koetaan hyödylliseksi.

Skenaariolaskelmia ei pidä tulkita ennusteiksi tulevasta, vaan kyse on ”mitä jos” -tyyppisestä ajattelusta. Suurin osa skenaarioista perustuu Demos Helsingin alkuvuodesta julkaisemaan Työ 2040 -raporttiin. Joiltain osin skenaariot ovat varsin radikaaleja (talouden nollakasvu ja tuloerojen moninkertaistuminen), mutta ne tuottavat silti hyödyllistä informaatiota eläkejärjestelmän kyvystä kestää erilaisia paineita. Mainittakoon vielä, että Eläketurvakeskus ei ollut mukana rakentamassa alkuperäisiä skenaarioita.

Eläketurvakeskus julkaisi viime syksynä pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisestä eläkejärjestelmästä. Skenaariolaskelmatyön takia Eläketurvakeskuksen peruslaskelmaa ei ole tarpeen tarkistaa. Viime syksyn jälkeen talouskehitys ja sijoitustuotot ovat olleet jonkin verran tuolloin ennakoitua myönteisempiä, joten senkään perusteella paniikkiin ei ole aihetta.

Tiedote:
Työn muutoksella suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkiseen talouteen (18.8.)

Raportteja:
Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen. Eläketurvakeskuksen raportteja 3/2017.

Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Demos Helsinki & Demos Effect ym. 2017.

Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2016. Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016.

Helsingin Sanomat:
Talousnobelisti Holmström: Suomalaisten pitäisi hyväksyä, että maksussa olevia eläkkeitä voidaan leikata