Työkyvyttömyys­eläkkeitä uudistetaan naapurimaissa

Eläke on eläke, riippumatta siitä, myönnetäänkö se vanhuuden perusteella vai esimerkiksi työkyvyttömyyden kohdatessa. Näin olemme tottuneet ajattelemaan.

Trendinä näyttää kuitenkin olevan, että kun työkyvyttömyyseläkejärjestelmiä uudistetaan, etuuksia ei enää myönnetä eläkejärjestelmästä, vaan esimerkiksi työttömyys- tai sairausvakuutusjärjestelmästä. Lähinaapureistamme Ruotsista ja Virosta löytyy esimerkkejä.

Ruotsissa työkyvyttömyyseläkejärjestelmä uudistettiin jo 2000-luvun alkuvuosina. Vuoden 2003 alusta tuli voimaan muutos, jossa luovuttiin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeestä nimikkeenä. Tässä muutoksessa työkyvyttömyyseläkettä vastaavan etuuden nimeksi tuli sairauskorvaus (sjukersättning).  Uudistuksen jälkeen Ruotsin ansioperusteinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä ei ole enää ollut osa eläkejärjestelmää, kuten Suomen työkyvyttömyyseläke, vaan osa sairausvakuutusjärjestelmää. Sana sairaus jäi kuitenkin etuuden nimeen.

Nimellä on väliä: Viron uusi työkykyisyysjärjestelmä

Virossa tuli heinäkuun alusta 2016 voimaan työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistus. Viron uuden työkyvyttömyyseläkettä vastaavan etuuden tarkoituksena on kannustaa osittain työkykyisiä ihmisiä jatkamaan työelämässä, ja tämän vuoksi etuudesta käytetään nimitystä työkykyisyysetuus (töövoimetoetus).  Viron työkykyisyysetuuksia hallinnoi työttömyyskassa (Töötukassa), joten tämäkään etuus ei ole enää osa eläkejärjestelmää.

Uudistus tarkoittaa työkyvyttömyysarvioon liittyvän ajattelutavan muutosta, sillä uudessa järjestelmässä arvioidaan henkilön työkykyä, ei työkyvyttömyyttä. Perinteisesti (työ)kyvyttömyys on saatettu kokea esteenä myös normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen, ei siis vain esteenä työnteolle. Tämä puolestaan lisää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, mitä Viron uudessa järjestelmässä työkykyisyyttä korostamalla halutaan niin ikään välttää.

Miten käy Suomessa asuvalle osittain työkykyiselle?

Uudessa Viron järjestelmässä on varmasti paljon hyvää. Mutta miten käy osittain työkykyisen henkilön, jos hän sattuukin asumaan ja työskentelemään Suomessa? Etuuteen liittyy useita elementtejä, jotka saattavat aiheuttaa haasteita nimenomaan maasta toiseen liikkuville työntekijöille.

Lähtökohta on, että työkykyisyysetuus maksetaan Suomeen ja muihin EU-maihin. Viron etuuden määrään vaikuttavat kuitenkin myös Suomen työskentelyyn perustuvat tulot, jotka täytyy ilmoittaa kuukausittain Töötukassalle. Työkykyisyysetuus myönnetään täytenä tai osaetuutena. Saadakseen etuutta osittain työkykyisen tulee täyttää mm. joku seuraavista ehdoista: rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi, osallistua aktivointitoimiin, opiskella tai työskennellä. Jos etuuden saaja asuu Suomessa, lähtökohtaisesti Suomen tarjoamat esim. työttömien aktivoimistoimenpiteet pitäisi rinnastaa vastaaviin toimenpiteisiin Virossa.

Eläkkeen hakijalle voi tulla yllätyksenä, että Viron kansallisesti lasketusta etuudesta vähennetään mahdollisesti Suomen maksama työkyvyttömyyseläke. EU-säännökset sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta mahdollistavat vähentämisen. Viron täyden työkykyisyysetuuden määrä on n. 340 €/kk, joten Suomesta maksettava varsin pienikin eläke vähentää Viron etuuden määrän siten, ettei sitä jäisi lainkaan maksettavaksi. EU-sääntöjen mukaan etuus lasketaan myös niin sanottuna pro rata –etuutena, eli etuuden määrä suhteutetaan Virossa asuttuun aikaan. Näin lasketusta Viron etuudesta ei vähennetä Suomen työkyvyttömyyseläkettä. Tämän vuoksi Viron työkykyisyysetuutta jää maksuun, vaikka Suomesta olisi eläkettä maksussa.

Viron kansalliset kokemukset työkykyisyysetuuden toimeenpanosta ovat vielä vähäiset. Vielä vähemmän on kokemusta rajat ylittävistä tilanteista. Viron ja Suomen sosiaaliturvalaitosten yhteistyöllä on kuitenkin pitkät perinteet, mikä on mahdollistanut sen, että olemme yhteistyössä Viron Töötukassan kanssa jo ennakkoon haarukoineet rajat ylittäviin tilanteisiin liittyviä kipukohtia. Tätä työtä jatkamme  aktiivisesti sitä mukaan kun kokemusta karttuu.